Palkokasvien viljely on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Palkokasvit ovat typensitojakasveina erinomaisia kasveja tilan viljelykierron monipuolistamiseen. Palkokasveilla on myös maan mururakennetta parantava vaikutus. Lisäksi niiden viljely vähentää pellon lannoitustarvetta, mikä osaltaan parantaa viljelyn kannattavuutta.

– Markkinatilanteet huomioiden palkokasvit voivat tuottaa viljoja parempaa tulosta. Lisäksi valkuaisomavaraisuuden nostaminen on niin kansallinen kuin EU-tason tavoite, Satu Pura Borealilta kertoo.

Borealin valikoimissa on niin vihreäsiemenisiä ruokahernelajikkeita kuin rehukäyttöön viljeltäviä keltasiemenisiä hernelajikkeita, joista viimeisimpänä markkinoille ovat tulleet Jymy^BOR-ruokaherne ja Jermu^BOR-rehuherne.

Jermu on noin 20 % prosenttia satoisampi kuin nykyisin eniten viljellyt hernelajikkeet. Jermun siemenkoko on pieni. Pienen siemenkoon etuja ovat nopea kuivuminen niin pellolla kuin kuivurissa, vähäisempi rikkoontuminen sadonkorjuun aikana sekä alhainen kylvösiemenmäärä.

Jymy puolestaan on erittäin satoisa lajike, joka soveltuu elintarvikekäytön lisäksi myös rehuksi. Jymyllä on myös korkea valkuaispitoisuus, minkä johdosta se on hyvä valinta myös rehuherneen siementuotantoon.

Kontu^BOR on Suomen oloihin kehitetty härkäpapu, joka on viljelyvarma vaihtoehto valkuaisrehuntuotantoon Etelä-Suomessa. Aikaisena lajikkeena Kontu ehtii hyvin valmistua eteläisen Suomen alueella, mikä ei ole itsestäänselvyys kaikille lajikkeille. Jäykän varren ansiosta lakoontumisriski on pieni. Kontun valkuaispitoisuus on korkea, noin 27−30 %.

Borealilta on tulossa markkinoille uusia lajikkeita niin herneestä kuin härkäpavusta.

Lue lisää hernelajikkeiden lajikeominaisuuksista

Lue lisää Kontu^BOR-härkäpavun lajikeominaisuuksista