Olet täällä

Kalkitusten sarjalla maa kuntoon ja satoa lisää

Peltojen happamuuden hoitamisessa ei tarvitse tyytyä vain ajoittaisiin kalkituksiin. Happamuudeltaan huonoon kuntoon päässeitä maita voi tehokkaasti kunnostaa suunnitelmallisesti vuotuisten kalkitusten sarjalla.

Hankkijalta neuvotaan, että monella pellolla kalkitusta kannattaa tehdä useana vuonna peräkkäin, jos pellon pH on reilusti punaisella ja viljavuusluokka tippunut luokkiin huono, huononlainen, välttävä tai tyydyttävä.

Sarjana tehtävässä peruskalkituksessa lohkolle levitetään noin 5 000 kiloa maanparannuskalkkia hehtaaria kohti vuodessa. Jokainen kalkituskerta nostaa viljavuusluokkaa yhdellä ja keskimääräistä satotasoa 230 kilolla hehtaarilta.

Siten esimerkiksi kolme levitysvuotta parantaa keskimääräistä satotasoa yhteensä 690 kiloa. Vaikutus on pitkäaikainen. Kun maan viljavuusluokka on saatu hyvälaatuisella kalkitusaineella nostettua esimerkiksi huononlaisesta hyvään, korjaantunut tilanne säilyy jopa 10 vuotta.

Kalkitus vaikuttaa myönteisesti myös ympäristöön. Koska edullisissa kasvuoloissa viljelykasvit pystyvät sitomaan maaperän ravinteet tehokkaasti, ravinnekuormitus vesistöihin minimoituu.  

Hyväkuntoinen pelto kaikkien etu

Vuosina 1995 - 2006 toteutetussa ISO-VILJA® -viljatutkimuksessa todettiin, että mitä korkeampi maan viljavuusluokka on, sitä parempi sato saatiin muuten yhtenevissä olosuhteissa.

Ohran hehtaarisato oli keskimäärin 3 316 kiloa alimmassa viljavuusluokassa huono. Kun viljavuusluokka parani huononlaiseen, satoa saatiin 3 617 kiloa hehtaarilta. Vastaavasti viljavuusluokissa välttävä, tyydyttävä, hyvä, korkea ja arveluttavan korkea keskimääräiseksi satotasoksi laskettiin hehtaarilta 3 818, 3 897, 4 004, 4 127 ja 4 351 kiloa. Eroa heikoimman ja korkeimman pH-luokan keskimääräisissä hehtaarisadoissa oli 1 035 kiloa.

Suomen peltojen keskimääräisen pH:n on todettu olevan karkeilla kivennäismailla ja savimailla 5,9 mikä vastaa viljavuusluokkaa tyydyttävä. Tavoitetaso olisi viljavuusluokka hyvä eli pH pitäisi saada arvoon 6,5. Viljavuusluokan nosto tyydyttävästä hyvään onnistuu jo yhdellä kalkituskerralla.

Vuokrahinta maan viljavuusluokan mukaan?

Tilanne on usein hankalampi vuokramailla kuin viljelijän omilla mailla. Omista maista huolehditaan, mutta vuokramaiden kohdalla helposti pelätään maanparannusinvestointien sujahtavan jonkun muun hyödyksi. Vuokranantajan ja vuokralaisen molemminpuolinen etu kuitenkin olisi, että myös vuokramaat olisivat hyvässä kunnossa.

Kysymys on pitkälti vuokrasopimuksen yhteydessä sovituista käytännöistä. Yksi ratkaisu voisi olla vuokran sitominen maan kuntoon, jolloin huomioitaisiin esimerkiksi maan viljavuusluokka ja siten sadontuottomahdollisuus.

Eikö vuokranantajan kannattaisi huomioida vuokrasummassa myös vuokralaisen pellolle tekemät kunnostustoimet? Tai vuokralaisen hyväksyä hieman korkeampi vuokra, jos pelto on jo kunnostettu hyväksi viljellä ja odotettavissa oleva satotaso heikompaa peltomaata korkeampi? Hyvälaatuinen viljelymaa hyödyttää viljelijää monilla tavoilla, mutta se voisi lisätä myös vuokranantajan vuokratuloja ja vuokratun pellon arvoa.
 

Hankkijan Tonni lisää satoa -juttusarjassa perehdytään alhaisen keskisadon nostamiseen viljelyteknisillä keinoilla. Julkaisemme uuden jutun joka viikko Farmitissa kevään kylvöjen alkuun asti. Sarjan aiemmin ilmestyneisiin osiin pääset alla olevista linkeistä ja Tonni lisää satoa -tunnisteen kautta sivun alareunasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalkitusten sarjalla maa kuntoon ja satoa lisää

Tautien torjunta nostaa satoa reilusti

Oikea kasvin ravitsemus nostaa satoa ja sadon laatua
 

Lannoituksen tasokorotus

Uudella, satoisalla lajikkeella saatava sadonlisä

Ohran nykyinen keskisato

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä