Olet täällä

Maan rakenteen hoito palkitsee jopa kolmen tonnin sadonlisällä

Työnnä lapio maahan ja tutustu peltosi kasvukuntoon pintaa syvemmältä. Hankkijalta muistutetaan, että maan hyvä kunto on välttämätön edellytys muiden kasvutekijöiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ohran sato voi lisääntyä jopa kolme tuhatta kiloa hehtaarilta, jos maa saadaan hoidettua ihannekuntoon.

Tiivistyneessä maassa ohra ei pysty kasvamaan tehokkaasti, vaikka muut kasvutekijät olisivat kunnossa. Panostukset muihin kasvutekijöihin eivät korjaa maan tilannetta eikä viljakasvusto siten saa mahdollisuutta kehittyä edellytystensä puitteissa.

Hyvä kasvualusta on ilmava, jotta kasvin juuristo pystyy tunkeutumaan syvällekin maahan. Vesi ja ravinteet ovat silloin kasvin käytettävissä myös kuivempana kasvukautena. Toisaalta ilmava maa läpäisee runsaitakin sateita. Maan vesi- ja lämpötalous pysyvät kunnossa, maaperän eliöstö kukoistaa ja auttaa viljelytoimissa.   

Yksinkertainen keino maan rakenteen tutkimiseen on vanha lapiotesti. Lapiollisesta maata pystytään näkemään paljon maanalaisia, kasvin menestymisen kannalta tärkeitä asioita.

Ympäristökorvaukseen liittyvä peltomaan laatutesti on vielä kattavampi ja lomakkeen avulla helppokin suorittaa. Jos haluaa samalla täyttää ympäristötuen vaatimusta, kannattaa tehdä tämä laajempi kuoppatesti.  

Maasta tutkitaan muun muassa sen ilmavuutta, maan multavuutta ja mururakennetta, juuriston kykyä tunkeutua maassa laajemmalle alueelle ja kasvattaa juurimassaa. Lapioon otetusta maasta näkee myös suurimpia eliöitä kuten lieroja, jotka parantavat maan rakennetta.

Älä muokkaa liikaa

Hankkija on jo vuosia järjestänyt pellonpiennartilaisuuksia, joissa on otettu esille maan laatu. Kun näkee konkreettisesti erilaisia maan rakenteita ja paneutuu tarkastelemaan asiaa, on helppo ymmärtää, miksi esimerkiksi maan ilmavuudella ja multavuudella on niin iso merkitys kasvin hyvinvoinnin kannalta.

Multaa on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana poistunut pelloilta keskimäärin jopa 300 kiloa hehtaarilta. ”Yksipuolinen viljelykulttuuri, liiallinen muokkaus, raskas peltoliikenne ja vanhentunut ojitus ovat tekijöitä, joihin kannattaisi kiinnittää huomiota”, Hankkijalta todetaan.

Maan multa vähenee hitaasti vuosi vuodelta jo silloin, kun pellolla viljellään esimerkiksi ohraa joka toinen vuosi. Viljelykierron monipuolistaminen ja nurmen otto mukaan viljelykiertoon auttaa. Nurmen syvä juuristo muokkaa maata ja lisää biomassaa maaperään. Monivuotinen nurmi myös säästää maata isoilta käsittelyiltä kuten kynnöltä. Se vaikuttaa myönteisesti maan multavuuteen.

Joillakin alueilla on selvästi nähty, että liiallinen muokkaus alentaa satoja. Esimerkiksi Kasvuohjelman Kotkaniemen havaintokaistoilla on yli kymmenen vuotta vertailtu samalla alueella kynnön, suorakylvön ja kevytmuokkauksen vaikutusta sadon tuottoon. Jo nyt kynnetyn alan sadon on todettu jäävän alhaisimmaksi.

Maan muokkausta ja kylvömenetelmiä pohtiessa on tiedostettava, että maan tekeytyminen kasvualustaksi kestää vuosia.

Kyntö jättää kasvibiomassan matalaan kerrokseen maan pintaan. Maassa elävät pieneliöt joutuvat maan voimakkaan kääntämisen yhteydessä yhtäkkisesti uuteen kerrokseen maassa, jolloin niiden toimintakyky lamaantuu joksikin aikaa.

Suorakylvön on huomattu aluksi heikentävän maan kasvukykyä, joka usein on alhaisimmillaan kolmen vuoden päästä suorakylvön aloittamisesta. Pitäisi malttaa odottaa tuloksia. Tässä maan rakenteen säännöllinen tutkiminen voisi auttaa ymmärtämään, mihin suuntaan maan rakenne on muuttumassa.

Hankkijalta kuitenkin painotetaan, että pitkäaikaisia ja monen maalajin kokeita tarvittaisiin edelleenkin lisää. Jokaisen viljelijän on itse harkittava viljelemillään eri maalajien pelloilla, mitkä muokkaustoimet sopivat parhaiten. ”Kannattaa olla myös ennakkoluuloton, sillä tuttu kyntö ei välttämättä aina tuo parasta tulosta.”

Auta maata kuntoutumaan

Yksi menetelmä maan tilan parantamiseen ja pääkasvin korjuun jälkeisen kasvukauden hyödyntämiseen on ympäristökorvauksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin liittyvä osuus kerääjäkasvit.

Kerääjäkasvi käyttää maasta ravinteita, jotka jäävät sinne varsinaisen viljelykasvin jälkeen. Kerääjäkasvikasvusto myös suojaa maata sen jälkeen, kun esimerkiksi ohra on puitu. Kerääjäkasvin tärkeä anti on juuri maata parantava vaikutus, vaikka 100 euron tuki hehtaarille on luonnollisesti myös tärkeä, siemen- ja kylvökuluja peittävä bonus.

Siksi myös kerääjäkasviin kannattaa satsata eikä ainoastaan pyrkiä tukiehtojen minimitason toteuttamiseen. ”Apilakasvustolla saisi maahan lisäravinteitakin seuraavaa kasvukautta varten ja vankan juurimassan maanparannukseen,” Hankkijalta muistutetaan.

Monin paikoin on havahduttu kasvavaan lisäojituksen tarpeeseen. Vanhojen, usein 19 metrin välein salaojitettujen lohkojen vesitalous on voinut olla vuosia huonolla tolalla. Tilannetta parannettaisiin huomattavasti, jos vaikkapa joka toiseen väliin vedettäisiin uusi putki. Näin ojien verkosto saataisiin tiheämmäksi. 

Kunnollinen ojitus auttaa osaltaan maata myös kestämään paremmin painavan peltoliikenteen. Paljon voidaan tehdä suunnittelemalla pellon ajoreitit ja välttämällä tarpeetonta ajoa raskailla kuormilla. Viljalavetin kääntö tyhjänä valmiiksi kohti tietä ei puintikiireiden keskellä aina tule mieleen, mutta pellon rakennetta säästää sekin, ettei täyttä kuormaa käännetä pellon puolella. Jotkut tilat ovat kehittäneet lohkojen sivuille selkeän kuorman pysäköintipaikan, joka on pohjustettu soralla. Se on erinomainen peltoa säästävä käytäntö.

Tarkista orastumisen onnistuminen

Tarkkuutta vaativan ja rankan toukoajan jälkeen ei pitäisi unohtaa tarkistaa, miten kylvö onnistui.

Pellon laidalta kaikki ehkä näyttää hyvältä, mutta vihertyvällä pellolla kävellessä voikin yllättyä. Tarkemmalla tutkimisella voi huomata, että melkoinen osa kasvustosta ei ole koskaan nousemassakaan pinnalle. On maksettu uudet tuotantopanokset, tehty työ, käytetty olemassa olevaa tuotantopanosta eli peltoa – eikä vastineeksi olekaan tulossa mitään!

Syitä voi olla monia. Sääolosuhteille ei voi mitään, mutta harmillisen usein kasvi ei pääse satovaiheeseen pellon huonon kunnon tai epäonnistuneiden kylvö- ja hoitotöiden takia.

Orastumisen tarkastaminen ei ole vaikeaa. Kylvöriviä mitataan 80 cm, josta lasketaan oraat, tulos kerrotaan kymmenellä ja verrataan siemenmäärään, joka on kylvetty neliölle. 

Samalla kannattaa tutkia kylvöriveistä, miten paljon itämättömiä siemeniä on ja pohtia, ovatko siemenet jostain syystä joutuneet liian syvälle tai liian matalaan. Oliko kylvökoneen vauhti liian nopea, jolloin siemenvannas ei pysynyt tasaisesti syvyydessään? Vai löytyykö jotain muuta, omaan työhön liittyvää korjattavaa?

Havainnot kannattaa laittaa muistiin, jotta seuraavana vuonna vältytään ainakin samalta virheeltä. Virheitä on mahdollista korjata, jos tietää, miksi tämän vuoden kylvö epäonnistui. Siinä kylvöajan ja kylvön jälkeisistä muistiinpanoista on suuri apu, sillä ihmisen muisti on tunnetusti lyhyt.

Monelle viljelijälle tämä voisi olla myös oman työn laaduntarkistus, parhaimmassa tapauksessa työn palkitsevin osuus.    

Hankkijan Tonni lisää satoa -juttusarjassa perehdytään alhaisen keskisadon nostamiseen viljelyteknisillä keinoilla. Julkaisemme uuden jutun joka viikko Farmitissa kevään kylvöjen alkuun asti. Sarjan aiemmin ilmestyneisiin osiin pääset alla olevista linkeistä ja Tonni lisää satoa -tunnisteen kautta sivun alareunasta.

 

 

 

 

 

 

Maan rakenteen hoito palkitsee jopa kolmen tonnin sadonlisällä

Tautien torjunta nostaa satoa reilusti

Kasvunsääde lisää ohran juuria ja sato paranee

Kalkitusten sarjalla maa kuntoon ja satoa lisää

Oikea kasvin ravitsemus nostaa satoa ja sadon laatua

Lannoituksen tasokorotus

Uudella, satoisalla lajikkeella saatava sadonlisä

Ohran nykyinen keskisato

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä