Olet täällä

Itämeri kiittää, kun sato paranee

Hankkija on mukana Itämeren hyväksi toimivan Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hankkeessa, jonka päämääränä on vähentää typen ja fosforin päästöjä Suomen päästövähennystavoitteiden verran. Hankkijan sitoumuksessa on tavoitteena ottaa viiden vuoden aikana maasta talteen typpeä kaksi miljoonaa kiloa ja fosforia puoli miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2014.

”Olemme tehneet viljelijöiden käyttöön ravinnetaselaskurin, jonka avulla voi itse määrittää peltolohkon ravinnetaseen. Laskuri kertoo heti, miten typpi ja fosfori tulevat pellolta sadon mukana pois ja miten lannoitus on onnistunut”, tutkimuspäällikkö Juha Salopelto Hankkijalta kertoo.

Taseen antamien tietojen avulla viljelijä voi korjata tilannetta. Hän voi myös kokeilla laskurissa eri ominaisuuksien vaikutusta taseeseen. Mitä tapahtuu, jos jyvien valkuainen olisi korkeampi? Miten taseeseen vaikuttaa typpi- ja fosforilannoituksen muuttaminen? Entä mitä viljalaji vaikuttaa taseeseen?

Laskuri antaa työkalun miettiä omien lohkojen tilaa ja esimerkiksi eri tavoin toteutetun lannoituksen vaikutusta.

Hankkijan keskivertosopimusasiakkaan tiedetään antavan typpeä ohrahehtaarille 90 kiloa ja korjaavan samalta alalta sadossa 60 kiloa typpeä. Typpitase on +30 kiloa typpeä hehtaarilta. Se tarkoittaa, että 30 kiloa typpeä häviää, aluksi maahan, mutta lopulta vesiin ja ilmaan. Rahallinen arvo tälle peltoon jääneelle typelle on 45 euroa.

Hankkijan lajikekokeissa on tutkittu vastaavia arvoja. Typpilannoitus niissä on 110 kiloa hehtaarille, sadon typpimäärä on 180 kiloa ja tase -70 kiloa hehtaarilta. Maasta poistuu sadon mukana siis 70 kiloa enemmän kuin sinne laitetaan.

Tämä on koealoilla mahdollista, koska olosuhteet ovat sellaiset, että kasvusto pystyy käyttämään myös maaperässä olevia ravinteita hyödyksi. Tase-ero keskivertoasiakkaan ja koealojen välillä on sata kiloa.

Hankkijan tutkimuspäällikkö Juha Salopellon mukaan kaikki toimet, jotka parantavat ravinnetasetta, ovat vesiensuojelua. ”Lukuun ottamatta lannoituksen tasokorotusta – toisaalta se on välttämätön, jotta kasvusto voi hyödyntää muita kasvutekijöitä”, Salopelto toteaa.

Salopelto kertoo, että avaimena on ravinteiden onnistunut kierrätys. ”Mitä korkeampi sato on, sitä tehokkaammin kasvi käyttää maaperän ravinteita, jolloin valumat vesistöön vähenevät”, tutkimuspäällikkö Salopelto sanoo. Ravinteet todella hyödynnetään sadon tuottamiseen.

On toki huomioitava, että asiaan vaikuttavat oleellisesti muutkin kasvutekijät, esimerkiksi maaperän pH ja multavuus. Jos esimerkiksi ohrasato saataisiin nostettua 9 000 kiloon hehtaarilta, biomassaa jäisi maahan juuristona, sänkenä ja olkena noin 14 000 kiloa. ”Aikamoinen multavuutta parantava lisä peltoon”, Salopelto pohtii.

Tutkimuspäällikkö Salopelto toivoisi, että ympäristötuen kustannuksiksi hyväksyttäisiin pellonparannustoimet, joilla satotaso saadaan nousuun. ”Viljelytekniset toimet vaikuttavat oleellisesti siihen, miten maaperästä saadaan ravinteita irti kasvien käyttöön”, hän pohtii.

Hankkijalla on huomattu, miten tietyn ravinteen niukkuus alentaa satotasoa. Silloin maaperässä olevia ravinteita jää merkittävässä määrin hyödyntämättä viljelyssä ja ne päätyvät sen sijaan lopulta vesistöihin. ”Eikö juuri se lisää vesistökuormitusta, kun ravinteet eivät pääse kiertoon?” tutkimuspäällikkö Salopelto kysyy.

Hankkijan Tonni lisää satoa -juttusarjassa perehdytään alhaisen keskisadon nostamiseen viljelyteknisillä keinoilla. Julkaisemme uuden jutun joka viikko Farmitissa kevään kylvöjen alkuun asti. Sarjan aiemmin ilmestyneisiin osiin pääset alla olevista linkeistä ja Tonni lisää satoa -tunnisteen kautta sivun alareunasta.

 

 

 

 

Seminaarilisä

Pientareiden vähentäminen

Maan rakenteen hoito palkitsee jopa kolmen tonnin sadonlisällä

Kasvunsääde lisää ohran juuria ja sato paranee

Kalkitusten sarjalla maa kuntoon ja satoa lisää

Tautien torjunta nostaa satoa reilusti

Oikea kasvin ravitsemus nostaa satoa ja sadon laatua

Lannoituksen tasokorotus
 

Uudella, satoisalla lajikkeella saatava sadonlisä

Ohran nykyinen keskisato

 

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä