Viljavuuspalvelun kasvianalyysi antaa tarkennettua tietoa kasvukauden aikana kasvin käytettävissä olevista ravinteista. Kasvianalyysin avulla pystyt tarkentamaan lannoitusta ja selvittämään kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Vähäiset ravinnepuutteet eivät välttämättä näy kasvustossa, mutta heikentävät sadon määrää ja laatua.

Kasvianalyysi kannattaa erityisesti tehdä, kun

• kasvuston kasvupotentiaali on suuri (ravinteiden riittävyys)
• epäillään ravinnepuutetta kasvin ulkonäön perusteella
• kasvukauden alun olosuhteet ovat poikkeukselliset
• viljavuustutkimuksessa ei ole tutkittu hivenravinteita (maa-analyysinä vain perustutkimus)

Kasvinäytteiden otto

Viljoilla sopiva näytteenoton ajankohta on pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen asti. Näytteeseen otetaan koko kasvin maanpäällinen osa ja varmistetaan ettei näytteeseen tule maata mukaan (leikkaus n. 2 cm maanpinnan yläpuolelta). Näytteeseen otetaan vain kasveja, jotka edustavat koko lohkoa.

Näytteeseen ei oteta sairaita tai vioittuneita kasveja vaan niistä otetaan tarvittaessa erillinen näyte. Näyte pestään ennen lähetystä, jotta siihen ei jää pölyä tai kasvinsuojeluainejäämiä ja sen annetaan kuivua ennen pakkaamista.

Näytteen koko on vähintään 150 grammaa tai 1 litra tiukasti pakattuna muovipussiin.

Kasvinäytteen lähetys

Pakkaa näyte muovipussiin ja täytä tilaussaate. Laita saate näytteineen postituskuoreen ja lähetä Viljavuuspalveluun positse 9-kirjeenä, mieluummin alkuviikosta.

Analyysivaihtoehdot

1. Laaja kasvianalyysi (N, P, K, Ca, Mg, B, S, Fe, Cu, Mn, Zn)
2. Kasvianalyysi (N, P, K, Mn, B, S)

Lisätietoja kasvianalyyseistä on kotisivuillamme www.viljavuuspalvelu.fi