Olet täällä

Kipsin vaikutusta tutkitaan laajasti pellolla ja vesistöissä

Kipsiä levitetään Varsinais-Suomessa Savijoen valuma-alueella puintien jälkeen 1 550 hehtaarille,  55 viljelijän pelloille. Tällä viikolla tiistaina kipsiä levitettiin Martti Hyssälän pelloille Liedossa. Kipsin levitys kuuluu Save-hankkeeseen, joka tähtää Saaristomeren vedenlaadun parantamiseen peltojen kipsikäsittelyllä. Se on hallituksen kärkihanke vuosina 2016 - 2018. Yle uutisoi asiasta 23.8. iltauutisissaan.

Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöstä ja EU:n NutriTrade-hankkeesta, jota johtaa John Nurmisen säätiö. Yara on mukana hankkeessa ja lahjoittaa puolet levitettävästä kipsistä. Viljelijöille Siilinjärveltä tulevan Yara Maanparannuskipsin kuljetus ja levitys ovat maksuttomia, hanke maksaa kustannukset. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Hankkeessa tutkitaan kipsin vaikutusta maaperään, fosforihuuhtoutumiin ja vesieliöstöön. Hankkeessa selvitetään myös kipsikäsittelyn vaikutus orgaanisen hiilen ja glyfosaatin huuhtoutumisen mahdolliseen vähenemiseen.

Hankkeen tulosten perusteella laaditaan suunnitelma kipsin laajamittaiselle käytölle soveltuvilla alueilla Etelä-Suomessa. Myös menetelmän soveltuvuutta muihin Itämeren maihin tutkitaan.

Hanketta johtavan professori Markku Ollikaisen mukaan tavoitteena on saada kipsi hyväksytyksi toimenpiteeksi seuraavaan ympäristökorvausohjelmaan.

Save-hanke pohjautuu Yaran, Luken ja Suomen ympäristökeskuksen tekemä Trap-hankkeen tuloksiin vuosilta 2008-2013. Kipsin levitys Nurmijärven valuma-alueen savipelloille vähensi fosforin huuhtoutumaa noin 50 % , paransi maan rakennetta ja vähensi eroosiota. Kipsin odotetaan olevan yksi tehokkaimmista maatalouden vesiensuojelutoimenpiteistä.

Seuraa hanketta kotisivuilta, josta voi myös tilata uutiskirjeet.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä