Yleisesti ajatellaan, että täsmäviljelyllä tarkoitetaan paikkakohtaista lannoitusta. Näin ei kuitenkaan ole. Täsmäviljelyssä selvitetään lohkon suuret satovaihtelut tarkasti mittaamalla ja tarkastelemalla mistä toisinaan suuretkin erot johtuvat. Pohdinnoissa kannattaa miettiä myös miten parhaatkin kohdat saataisiin tuottamaan vieläkin paremmin. Tätä mieltä on Johannes Tiusanen Käytännön Maamiehen kirjoituksessaan.

Luotettavimpiin tuloksiin päästään järjestelmällisellä mittaamisella ajonaikaisilla antureilla. Hyvä käsitys satovaihteluista saadaan, kun sadonkorjuukalustoon lisätään satomittari. Jotta päästäisiin ylivoimaisesti parhaaseen mahdolliseen tulokseen, kasvustoa tulisi mitata useita kertoja kesän aikana. Näin voidaan havaita milloin kasvussa tapahtuu muutoksia.

Tiusanen kannustaa panostamaan elektroniikkaan. Hänen mielestään kallista traktoria ei kannata ajaa ilman parin tonnin ajo-opastinta, joka tekee konetyöstä tarkempaa, tallentaa työt ja lohkot. Se jopa mahdollistaa aivan uudenlaiset menettelytavat.

USDA:n selvityksessä on havaittu, että alentuneet viljanhinnat ovat saaneet viljelijät kiinnostumaan täsmäviljelystä kannattavuuden parantamiseksi. Menetelmän avulla maissin viljelyn kannattavuus on parantunut keskimäärin kolme prosenttia. Vastoin kaikkia ennakko-oletuksia suurimman hyödyn ovat saaneet pienet tilat, koska niillä kustannukset ovat laskeneet eniten. Suurilla tiloilla täsmäviljelyyn liittyvät toimenpiteet ovat lisänneet henkilöstökuluja.

Professori Kaj Khosia Coloradon yliopistosta tiivistää täsmäviljelyn satovaihtelun ja sen syyn tunnistamiseen, vaihtelun suuruuden ja tarkan sijainnin mittaamiseen ja lopulta vyöhykkeiden määrittelyyn siten, että vaihtelua voidaan hallita. Vaihteluiden hallitsemisella hän tarkoittaa esimerkiksi huonojen kohtien kasvutekijöiden korjaamista hyviä paikkoja vastaaviksi. Kun kaikki muut keinot satotason nostamiseksi on käytetty, täytyy tyytyä panosten alentamiseen eli täsmälannoitukseen.

Lähde: KM