Olet täällä

Ohran perimä ratkaistiin

Tutkijat kymmenestä eri maasta ovat selvittäneet ohran perimän eli genomin. Tutkimus auttaa muun muassa kehittämään kestäviä lajikkeita erilaisiin sääoloihin ja maaperiin. Samalla oluiden sekä esimerkiksi viskien kehittäminen ottaa harppauksen kohti scifi-aikaa.

Kymmenen vuotta kestäneessä kansainvälisessä suurhankkeessa Suomea edustavat tutkijat Alan Schulman ja Jaakko Tanskanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta.

Viiteperimäksi valittiin yhdysvaltalainen jo aiemmin hyvin tutkittu mallasohralajike Morex, jota viljellään laajasti. Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Ohran merkitys on yhä hyvin merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi ja Euroopassakin toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

Schulman pitää tärkeimänä sitä, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla, eivät ole yhtä haavoittuvaisia erilaisille kasvisairauksille. Panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle tutkimus avaa uusia ovia. Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Nämä tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Schulmanin mukaan monet panimot ovat seuranneet kiinnostuneena tutkimusta, sillä nyt eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti. Esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

Lähde: Luonnonvarakeskus, Luke

Kommentit

Samankaltaista sisältöä