Rypsi- ja rapsipellot ovat taimettumassa ja nyt on aika aloittaa kirppojen päivittäinen tarkkailu. Avenan öljykasvikyselyyn vastanneille viljelijöille tuholaisten torjunta oli rutiinijuttu.

Tee tuholaishavainnot öljykasvilohkoilta päivittäin

Toisin kuin viljojen viljelyssä, on kevätrypsin ja -rapsin viljelyssä tuholaisten torjunta tavanomainen viljelytoimi. Avenan öljykasvikyselyssä 95 % vastaajista ilmoitti torjuneensa tuholaisia. Moni vastaajista oli torjunut tuholaisia useampaan kertaan.

Suomessa kevätrypsillä ja -rapsilla on kaksi päätuholaista, jotka aiheuttavat satotappioita; taimettumisvaiheessa aalto- ja mutkajuovakirpat ja ruusukevaiheen lopusta lähtien kehittyviä nuppuja vioittava rapsikuoriainen. Lisäksi kaalikoita ja muita tuholaisia esiintyy joinakin vuosina. Tuholaisten määrä ja torjuntatarve vaihtelee kasvukausittain ja alueellisesti.

Kirpat n

opeita liikkeissään

Kirpat aiheuttavat vioituksia etenkin sirkkataimivaiheessa ja kun kasveissa on vasta muutama kasvulehti. Ne syövät reikiä lehtiin, mikä pienentää lehtialaa ja lisää kasvin haihduttamista. Syöntivioitusten merkitys kasvaa, jos taimettumisen aikaan on lämmintä ja kuivaa, tai maan pinta on kuorettunut. Vioittuneet taimet voivat käytännössä kuivua pystyyn. Nopea, tasainen taimettuminen ja nopea alkukehitys pienentävät riskiä kirppatuhoille. Joinakin vuosina kirppojen määrän ollessa suuri, on vioitusten takia jouduttu kylvämään uudelleen.

Öljykasvilohkoilla on syytä käydä taimettumisen aikaan ja sen jälkeen päivittäin tarkkailemassa kirppoja. Ne ovat nopeita liikkeissään ja lähtevät usein askelten edestä karkuun. Kelta-ansat auttavat tarkkailussa.

Kirpat pitävät

lämpimästä säästä. Kylmä sää voi vähentää kirppojen liikkumista, mutta se toisaalta myös hidastaa rypsin ja rapsin itämistä ja kasvua, jolloin ne voivat olla pidempään alttiita kirppatuhoille. Kirppojen esiintymisessä on usein suuria alueellisia vaihteluita.

Siementen peittaus antaa suojaa kirppavioituksilta. Jos kirppoja on paljon, pitää niitä lisäksi torjua kasvinsuojeluaineruiskutuksin. Torjuntakynnys on sirkkalehtivaiheessa 1 kirppa/sirkkataimi, tai jos noin 20-25 % lehtialasta on vioittunut.

Rapsikuoriaiset tarkkailuun jo ruusukevaiheessa

Rapsikuoriainen vioittaa syömällä kehittyviä nuppuja ja voi aiheuttaa suuria satotappioita. Rapsikuoriaisen tarkkailu tulee aloittaa ruusukevaiheessa, kun kukkanuput ovat vielä lehtien suojassa ruusukkeen sisällä. Avaa kukkanuppuja suojaavia lehtiä ja tarkista ettei niiden alta löydy kuoriaisia. Syöntivioitukset ruusukevaiheessa vähentävät etenkin pääverson satoa.

Torjuntakynnys aikaisessa nuppuvaiheessa on 0,5-1 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa 2 kuoriaista/kasvi. Rapsikuoriaisella on myös Suomessa havaittu kestävyyttä pyretroideille, joten käytä torjunnassa myös muita, vaikutustavaltaan erilaisia tehoaineita sisältäviä valmisteita.

Kaalikoi vaeltava tuholainen

Viime vuoden toukokuussa kaalikoita tuli Suomeen ilmavirtausten mukana

suuria määriä. Aikuinen kaalikoi ei vioita kasvustoja, mutta se munii kasvustoon ja munista kuoriutuvat toukat voivat syödä lehtiä, nuppuja ja lituja, riippuen kasvuvaiheesta. Kaalikoi ei meillä ole jokavuotinen torjuttava, mutta sitä kannattaa tarkkailla. Viime kesänä kaalikoita tuli poikkeuksellisen paljon ja aikaisin ja ruusukevaiheen lopussa toukkien torjuntaruiskutuksissa oli haasteita mm. torjunta-ainekestävyyden takia.

Käytä vaikutustavaltaan erilaisia kasvinsuojeluaineita

Käytä tuholaisten torjuntaan pyretroidien lisäksi myös muita tehoaineita sisältäviä valmisteita torjunta-aineresistenssin välttämiseksi ja huomioi mm. valmisteiden käyttökertojen rajoitukset ja suositukset käyttömääristä. Tee torjuntaruiskutukset aina mehiläisten lentoajan jälkeen ja minimoi niitä tehdessä mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittu millään valmisteella. Ruiskutusten tehoa tuholaisiin kannattaa arvioida jälkikäteen ja kirjaa havainnot myös muistiin.

Lisätietoa mm. torjuntaan käytettävissä olevista valmisteista ja rapsikuoriasien torjunta-aineresistenssistä VYR:n rypsin ja rapsin viljelyoppaassa

AVENAN ÖLJYKASVIKYSELY 2017

Avena selvitti kyselyllä kevätöljykasvien viljelykäytäntöjä ja viljelyn pullonkauloja. Maaliskuun alkuun mennessä Avenan kyselyyn vastasi 230 kevätrypsin ja -rapsin viljelijää. Vastaajista 60 %:n tilalla oli viljelty öljykasveja yli 10 vuotta. Joukossa oli eri ikäisiä vastaajia ja lähes puolet viljeli yli 100 hehtaarin tilaa. Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille!

Tämä on #öljykasvikysely - juttusarjan neljäs osa. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin kylvöä ja siemenmäärää, toisessa osassa lannoitusta ja kolmannessa osassa rikkakasvien torjuntaa.