Avenan öljykasvikysely: kasvitautien torjunta

Epävakainen ja sateinen sää lisää tänä vuonna riskiä pahkahomeelle ja sen torjunta on pian ajankohtaista.

Epävakainen ja sateinen sää lisää tänä vuonna riskiä pahkahomeelle ja sen torjunta on pian ajankohtaista. Avenan viljelijäkyselyn perusteella vain puolella rypsin ja rapsin viljelijöistä kasvitautien torjunta kuuluu kasvukauden aikaisiin viljelytoimenpiteisiin.

Öljykasveilla merkittävimmät kasvitaudit ovat pahkahome ja möhöjuuri. Pahkahometta voi torjua kasvinsuojeluainein, mutta möhöjuurta ei. Möhöjuuren oleellinen hallintakeino on viljelykierto.

Pahkahometta torjuu vain joka toinen

Avenan keväällä tekemän öljykasvikyselyn tulokset kertovat, että vain 46 % kevätöljykasvien viljelijöistä torjui pahkahometta kasvinsuojeluruiskutuksella. Pahkahome on Suomessa öljykasveilla merkittävin satotappioita aiheuttava kasvitauti. Satotappiota voivat olla yli 500 kg/ha. Kuten myös viljoilla, riippuu torjunnan taloudellinen kannattavuus monesta tekijästä. Jos kasvuston sato-odotus on hyvä ja riskit pahkahomeelle koholla, kannattaa ruiskutus ehdottomasti tehdä. Tänä vuonna sateinen ja epävakainen sää lisää koko maassa pahkahomeen kuten myös muiden kasvitautien riskiä.

Kasvuolosuhteet vaikuttavat pahkahomeen esiintymiseen ja tartunnan määrään

Riski pahkahometartunnalle kasvaa, jos

  • öljykasveja on viljelty aiempina vuosina tällä tai viereisillä lohkoilla
  • 3 viikon ajanjaksona ennen kukintaa sataa yli 30 mm ja kukinnan aikaan myös sateista
  • kasvusto on rehevä, tiheä ja altis lakoutumiselle

Ruotsissa ja Kanadassa kevätöljykasveilla näihin riskitekijöihin lisätään vielä:

  • koska öljykasveja on viljelty viimeksi tällä lohkolla. Riski suurin, jos viljelystä vain 1-4 vuotta
  • kuinka paljon satotappioita pahkahome on aiheuttanut edeltävän 10 vuoden aikana. Riski suurin, jos tartuntaa on ollut paljon.
  • sääennuste lupaa tuleville viikoille sateista säätä

Pahkahomeriskiä lisääviä kasveja ovat peruna, herne ja miltei kaikki avomaan vihannekset.

Torjunta täyden kukinnan aikaan

Päätös pahkahomeen torjunnasta pitää tehdä ennen kuin ensimmäistäkään taudin oiretta on näkyvissä. Torjunta-ruiskutuksen ajankohta on täyden kukinnan aikaan, mieluiten sen alkuvaiheessa, minkä vuoksi monet viljelijät kokevat sen tekemisen työlääksi. Ajourat helpottavat ruiskutusta

. Torjunta-aineruiskutuksella suojataan kukkien terälehdet pahkahometartunnalta ennen kuin ne ovat varisseet kasvuston alaosiin. Torjuntaan käytettäviä kasvinsuojeluaineita on lukuisia ja ne ovat pääosin aineita, joita käytetään myös viljoilla kasvitautien torjuntaan.

Lue lisää pahkahomeen elinkierrosta ja torjunta-aineista VYR:n rypsin ja rapsin viljelyoppaasta.

Pahkahomeen oireet näkyvät vasta 3-4 viikkoa kukinnasta

Pahkahomeen oireet näkyvät kasvustoissa vasta 3-4 viikkoa kukinnasta. Rypsin ja rapsin lehtihankoihin muodostuu vaalenneita laikkuja ja varren sisäosaan lopulta rihmastopahkoja. Pahkahome usein tuleennuttaa sairastuneet kasvit ennen aikojaan, jolloin myös niiden siemenet jäävät pieniksi eivätkä lidut välttämättä täyty. Satotappiot voivat olla suuriakin. Jos tartuntaa on paljon, päätyvät rihmastopahkat sadon sekaan ja heikentävät myös niin sadon laatua.

Möhöjuuri säilyy maassa

M

öhöjuuri on maassa pitkään säilyvä kasvitauti, jonka oleellisena hallintakeinona on viljelykierto. Möhöjuuri vioittaa kasvien juuria ja niihin tulee erilaisia kasvuhäiriötä ja sen myötä myös sato alenee. Öljykasveja ei tule viljellä samalla lohkolla kuin joka 5. vuosi. Jos tilalla on jollakin lohkolla möhöjuurta, tulee ajoreitteihin kiinnittää huomiota ja koneet ja kalusto pestä lohkolta toiselle siirryttäessä. Möhöjuuri kulkeutuu maa-aineksen mukana. Möhöjuuren isäntäkasveja ovat mm. ristikukkaiset rikkakasvit sekä jääntirypsi ja –rapsit, ja ne tulee torjua rypsin ja rapsin viljelyn välivuosina tarkasti. Jos möhöjuurta on lohkolla, on öljykasvien viljelyssä pidettävä pitkä tauko.

Muita kasvitauteja esiintyy myös

Öljykasveilla esiintyy myös mm. harmaahometta, kalkkihometta ja härmää, mutta vaikutukset satoon jäävät usein varsin pieniksi.

AVENAN ÖLJYKASVIKYSELY 2017

Avena selvitti kyselyllä kevätöljykasvien viljelykäytäntöjä ja viljelyn pullonkauloja. Maaliskuun alkuun mennessä Avenan kyselyyn vastasi 230 kevätrypsin ja -rapsin viljelijää. Vastaajista 60 %:n tilalla oli viljelty öljykasveja yli 10 vuotta. Joukossa oli eri ikäisiä vastaajia ja lähes puolet viljeli yli 100 hehtaarin tilaa. Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille!

Tämä on #öljykasvikysely - juttusarjan kuudes osa. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin kylvöä ja siemenmäärää, toisessa osassa lannoitusta, kolmannessa osassa rikkakasvien torjuntaa. Neljännessä osassa pohdittiin tuholaisten torjuntaa ja viidennessä osassa sitä kuinka paljon siemenistä taimettui.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja