Olet täällä

Satopotentiaali kunnossa myös maan pinnan alla?

Nyt on hyvä aika havainnoida missä kunnossa öljykasvien ja viljojen juuret ovat. Käy tarkistamassa kevätrypsi- ja –rapsipelloilla onko lohkolla möhöjuurta ja missä kunnossa juuret ovat. 

Sateinen alkukesä on saanut möhöjuuren aiheuttamat paisumat juurissa reiluun kasvuun

Avenan osastolla Västankvarnin peltopäivässä ihmeteltiin pahoin möhöjuuren saastuttamia kevätrapseja (kuva vasemmalla). Kevätrapsidemoruutujen kasvustosta ei vielä mitenkään näkynyt päällepäin, että juuret olivat pahoin möhöjuuren saastuttamat. Kasvuston kukinta oli alkamassa.Todennäköisesti kukinnan jälkeen kasvuston kasvu hiipuu enemmän tai vähemmän ja satoa ei todennäköisesti ruuduilta paljoa korjata. Kun tautia löytyy pellolta näin paljon (ohje yli 5 % kasveista), tarvitaan ristikukkaisten kasvien viljelyssä 10 vuoden tauko.

Möhöjuurta ei välttämättä havaitse peltoa katsoessa – oireet näkyvät juurissa

Möhöjuuri on maassa pitkään säilyvä ristikukkaisten kasvien kasvitauti, jota ei voi torjua kasvinsuojeluainein vaan ainoastaan kasvinvuorotuksella ja hyvällä viljelykierrolla. Möhöjuuren takia öljykasvien juureen voi tulla epämuodostuneita paisumia, jotka haittaavat kasvin veden ja ravinteiden ottoa. Jos oireet ilmenevät aikaisin kasvukaudella ja paisumat tulevat lähelle pääjuurta, heikentyy kasvin sadontuotto merkittävästi ja tauti johtaa kasvin lakastumiseen ennen aikojaan. Juuri ja kasvi voivat lahota kasvukauden edetessä. Tauti leviää maa-aineksen mukana ja säilyy maassa jopa yli 10 vuotta. 

Suomessa tehdyssä tautikartoituksessa 2007-2009 möhöjuurta havaittiin joka viidenneltä lohkolta enemmän tai vähemmän. Tautia torjutaan ennakolta hyvällä viljelykierrolla ja öljykasveja suositellaan samalle lohkolle vain joka viides vuosi. Jos kierto on tätä tiuhempi, riski möhöjuuren yleistymiselle kasvaa. Möhöjuuren isäntäkasveja ovat rypsin ja rapsin lisäksi sinappi, kaali, lanttu, retikka ja nauris sekä ristikukkaiset rikkakasvit. Ristikukkaisten rikkakasvien torjunta tulee välivuosina tehdä huolella samoin kuin jääntirypsin ja –rapsin torjunta syksyllä tai seuraavana keväänä. Rypsi- ja rapsilajikkeiden kestävyyttä on pystytty lisäämään jalostuksella, mutta Suomessa ei tällä hetkellä ole kestäviä lajikkeita viljelyssä.

Juuret ja satopotentiaali kunnossa?

Öljykasvien juuret ovat herkkiä kertomaan, jos maassa on tiivistymiä tai rakennehäiriöitä. Tiiviissä maassa ne kasvavat usein mutkalla ja jäävät lyhyiksi. Nyt on hyvä hetki havainnoida öljykasvipelloilla missä kunnossa juuret ovat ja onko satopotentiaali kunnossa myös maan pinnan alla. Elinvoimainen, hyvin haaroittunut juuristo ottaa tehokkaasti vettä ja ravinteita erilaisissa kasvuolosuhteissa ja on edellytys myös hyvän sadon tuotossa. Kasvutiheys voi vaikuttaa öljykasvien juuren paksuuteen, jos kuivuus ei ole rajoittanut kasvua. Usein harvassa kasvustossa myös juurten niska läpimitta on suurempi.

Juurista on haaroittumisen lisäksi hyvä havainnoida myös mahdolisia vioituksia, tänä vuonna niitä on jonkin verran aiheuttaneet kaalikärpäsen toukat (pieni valkoinen toukka). Möhöjuuren lisäksi mm. Rhizoctonia-sienet voivat aiheuttaa mm. juuriin tummumista tai vioituksia. Näiden satovaikutukset usein jäävät varsin pieniksi.

Samalla on hyvä havainnoida rikkakasvien ja tuholaisten torjunnan onnistumista ja huomioida etenkin rikkakasvien osalta lajisto ja kirjata mahdolliset torjuntaongelmat muistiin seuraavaa kasvukautta varten.

Pahkahomeriski tänä vuonna suuri

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat paikoin erittäin reheviä ja hyvässä kasvussa. Pahkahomeriski on koholla sateisesta säästä johtuen ja hyvät satonäkymät omaavissa kasvustoissa torjunta kannattaa ehdottomasti tehdä täyden kukinnan aikaan.

Lue lisää: möhöjuuresta 

Lue lisää: pahkahomeen torjunnasta 

Lue lisää: Avenan öljykasvikysely- sarjan aiemmat jutut

Kommentit

Samankaltaista sisältöä