Tällä kertaa Ruismestari -kilpailun pohjoisimmat osallistujat löytyivät Pohjanmaalta. Yksi heistä on vöyriläinen Ulf Härtull, joka lähti mukaan kilpailuun viime vuonna saadun hyvän ruissadon innoittamana. Ruismestari-raati tutustui tilan ruiskasvustojen tilanteeseen heinäkuun puolessa välissä.

Sää venytti kylvöjä

Ruis tuli mukaan Härtullin tilan kasvivalikoimaan kaksi vuotta sitten, kun lihasikala suljettiin ja rehuviljojen tuotannosta vapautui viljelykiertoon lisää tilaa. Nyt tilalla on viljelyssä kevätviljojen lisäksi myös öljykasveja, tällä kertaa kevätrapsia.

Viime syksynä rukiin kylvöjä valmisteltiin tilalla jo hyvissä ajoin elokuun loppupuolella, kun ruista varten muokattiin reilu 20 hehtaaria kyntämällä ja äestämällä. Esikasvina Härtullin rukiilla on ollut joko kaura tai ohra ja lajikkeena viime vuodelta tuttu hybridilajike Palazzo.

- Tavoitteena oli saada kylvötkin tehtyä elokuun puolella, mutta huonot sääolosuhteet hidastivat ja kylvöajankohta venyi syyskuulle, harmitteli Ulf Härtull.

Talvi ei Vöyrissäkään ollut kaikkein suosiollisin ja keväällä kasvustoja kiusasivat niin rouste kuin taimilla herkutelleet hirvetkin. Poikkeukselliset ankarat talviolosuhteet harmittivat tilan isäntää, mutta tasaisesta ja elinvoimaisesta kasvustosta ei talvituhoja kuitenkaan pystynyt paikantamaan.

Kattava lannoitus

Hyvä kasvusto ei kuitenkaan ole syntynyt itsestään, vaan kaikki Härtullin viljelytoimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja hyvin perusteltuja. Tavoitteena on saada runsas sato, maan rakenne ja ympäristönäkökulma huomioon ottaen.

Ennen kylvöä Härtullin ruispelloille levitettiin lietettä paikalliselta biokaasulaitokselta ja starttilannoituksena annettiin lisää typpeä ja fosforia. Alkukeväällä kasvustoille levitettiin typpeä ja kaliumia sisältävää lannoitetta ja rukiin sekaan myös kylvettiin kerääjäkasviksi valkoapila.

- Fosfori-lannoitusta täydennettiin vielä myöhemmin toukokuussa annetulla lehtilannoitteella, täydentää Härtull.

Lisäksi Härtull on huolehtinut kattavasti rukiin hivenlannoituksesta ja varmistanut myös riittävän boorin saannin kukinnan vahvistamiseksi.

Hyvät viljelykäytännöt näkyvät

Keväällä kasvustoista mitattiin vielä Yaran N-Tester -laitteella lehtivihreän määrä typpilannoitustarpeen määrittämiseksi. Mittaus kuitenkin osoitti, ettei lisätypelle ollut tarvetta ja täsmälannoitus jäi tekemättä.

- Ruislajikkeiden ihannearvot löytyvät Yara Ruotsin kautta, Suomessa tarkkaa lajiketietoa ei ollut käytettävissä, kertoo Härtull. Myöhäisen kylvöajan ansiosta Härtull säästyi syksyllä kahukärpästen torjunnalta, mutta varmisti kuitenkin talvehtimista ennen lokakuun puoltaväliä tehdyllä lumihometorjunnalla.

Kasvinsuojeluun on muutenkin panostettu ja se myös näkyy.

- Onpa puhdas kasvusto. Ei rikkoja eikä tauteja näkyvillä, totesi Ruismestari-raadin jäsen Mikko Mäki-Latvala. Mäki-Latvala on vuoden 2015 Ruismestari ja tänä vuonna mukana valitsemassa voittajaa.

Lisätietoja kuvista:

Kuva 1: Ruismestari-kilpailija Ulf Härtullin tilalla Vöyrissä viljellään Palazzo-hybridiruista. Kasvustot olivat puhtaita ja tasaisia.

Kuva 2: Ruismestari-raadin viljelijäjäsenet Mikko Mäki-Latvala ja Kalle Sipilä tarkastelivat tilan ruiskasvustoja heinäkuun puolessa välissä. Mukana tilakäynnillä oli myös Stefan Dahlvik Yaralta.

Ruismestari 2017-kilpailu on Pro Ruis yhdistyksen järjestämä viljelykilpailu, jossa mukana on 22 viljelijää. Voittoon vaikuttavat sadon määrän lisäksi myös laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajalle on luvassa Ruismestari-tittelin lisäksi Multivan TR200-perävaunu sinisellä erikoisvärityksellä.

Ruismestari-kilpailun voittaja julkistetaan joulukuussa. Kilpailun etenemistä seurataan Farmit -juttusarjassa. Sarjan muut osat löydät täältä.

Teksti ja kuvat: Katri Ala-Kleemola