Ensimmäisiä punahomeen oireita on havaittu ohran tähkissä.

Viljan kukinnan aikainen kostea ja sateinen sää on ollut suosiollinen punahomeen leviämiselle. Oireet ovat selkeä merkki punahomeen tartunnasta, mutta eivät välttämättä kerro kohonneista toksiinipitoisuuksista.

Hometoksiinien pikamittaus kannattaa tehdä, jotta viljaerien turvallisuus ja sopiva jatkokäyttö saadaan selville. Punahome voi esiintyä pesäkkeinä, joten osanäytteitä on otettava riittävästi ja sekoitettava ne näytteen kattavuuden varmistamiseksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennustemallin mukaiset kauran DON-toksiiniriskit:

• Korkea riski – vain pienillä alueilla Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
• Hieman kohonnut riski (20-40 %) – Keski-Suomessa, Pohjois-karjalassa ja kapealla vyöhykkeellä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla
• Alhainen riski (<20 %) – Kaakkois-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa

Toksiiniriskiin voi vaikuttaa sadonkorjuuvaiheessa

Korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä kevyissä punahomeen kuihduttamissa jyvissä. Puimuri kannattaakin säätää niin, ettei pieniä ja kevyitä jyviä pääse viljaerään. Viljaerä on myös kierrätettävä kuivurissa huolellisesti, jotta kevyet jyvät, homepöly ja muut epäpuhtaudet saadaan pois.

Viljan murskesäilöntä hapolla katkaisee hometoksiinien samalla tavalla kuin kuivaus. Jos toksiineja on ehtinyt jo muodostua, eivät ne tuhoudu murskesäilönnässä kuten eivät myöskään kuivauksessa. Hometoksiinien enimmäispitoisuuksille on asetettu EU-lainsäädännössä arvot sekä elintarvike- että rehuviljalle.

Lue lisää punahomeesta ja sen tunnistuksesta

VYR seuraa viljojen punahometilannetta sadonkorjuun aikana, ja tiedottaa tilanteesta säännöllisesti.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR