Myöhässä oleva kasvukausi viivästyttää myös kevätrypsin ja -rapsin valmistumista. Rypsi- ja rapsikasvuston optimaalisen puintiajankohdan määrittäminen voi vaatia useamman tuumaustauon etenkin, jos sivuversoja on paljon. Yksinkertaisella testillä voi määrittää ennen puintia onko lehtivihreäpitoisuus liian korkea.

Tuleentuneen kasvuston pääväri harmaa

Tuleentunut rypsi- ja rapsikasvusto on yleisväriltään harmaa. Usein rypsin varsien väri muuttuu ihan harmaaksi ja varret ”rapsakoiksi”, kun kasvi tuleentuu. Rapsilla varret sen sijaan jäävät usein vähän vihreiksi, vaikka sato on valmista. Tuleentuneen rypsin siemenen kuoren väri on musta, punaisen ruskea tai keltainen, jos kyseessä on lajike, jonka siemenistä osa on keltaisia. Tuleentuneet rapsin siemenet ovat mustia.

Keväällä Avenan öljykasvikyselyyn vastanneilla viljelijöillä edeltävänä rypsin ja rapsin viljelyvuonna puintikosteudet vaihtelivat 10-20 % välillä. Puintikosteuksien keskiarvoksi tuli kyselyssä 14,5 %. Valtaosa puinneista ajoittui syyskuun puolen välin tienoille, mutta puinnit jatkuivat vielä lokakuun alussa. Monet viljelijät olivat päässeet puimaan kevätrypsiä jo syyskuun alussa. Puintiajankohtaan vaikutti etenkin kasvupaikka ja se viljelikö kevätrypsiä vai –rapsia sekä myös lajike.

Testaa onko lehtivihreäpitoisuus liian korkea

Kun sato kypsyy, muodostuu siemeneen kaikki sen sisältämät yhdisteet (öljy, proteiinit ym.) ja sen kosteuspitoisuus laskee. Siemenen tuleentuessa ja kosteuden laskiessa myös siemenen sisältämä lehtivihreäpitoisuus laskee. Lehtivihreäpitoisuus on yleensä laskenut riittävän alhaiseksi (alle 30 ppm), kun kosteus on 20-25 % välillä. Liian korkea lehtivihreäpitoisuus hankaloittaa öljynpuristuksen raffinointiprosessia ja se on laatuhinnoitteluperuste.

Karkean arvion lehtivihreäpitoisuudesta voit tehdä näin

1. Kerää lituja useasta varresta ja eri kohdista vartta ja ”pui” käsin siemenet irti liduista
2. Murskaa 10 siementä valkoisen paperin päällä
3. Täysin tuleentuneet rypsin ja rapsin siemenet ovat sisältä väriltään keltaisia
4. Jos kymmenestä siemenestä 2 tai enemmän on vihertäviä, on lehtivihreäpitoisuus vielä liian korkea
5. Usein vielä raaoissa rapsierissä siementen kuoren väri on ruskea ja kirjava, ei siis täysin musta, kuten rapsilla yleensä

Avenan öljykasviasiantuntija Kati Lassi näyttää alla olevalla videolla miten testi tehdään.

Ankara halla voi pysäyttää lehtivihreän hajoamisen vielä tuleentumattomissa rypsi- ja rapsikasvustoissa mistä johtuen sadon lehtivihreäpitoisuus voi jäädä korkeaksi eikä siihen voi enää vaikuttaa.

Kasvuston rakenne vaikuttaa tuleentumiseen

Kasvuston kasvuaikaan vaikuttavat kylvöajankohta, kasvupaikka, maalaji, kasvukauden sää, sekä lajike. Tuleentumiseen vaikuttaa myös onko odotus sadosta suuri vai pieni. Lisäksi viljelytekniikalla ja kylvötiheydellä on vaikutusta. Alhaisempi kylvösiemenmäärä pidentää kasvuaikaa, koska sivuversoja on usein enemmän ja niiden lidut tuleentuvat myöhemmin sekä epätasaisemmin. Suuri typpilannoituksen määrä sekä kasvitautien torjunta pidentävät myös kasvuaikaa. Pahkahomeen tai möhöjuuren tartunta tuleennuttavat kasvustoa ennen aikaisesti.

Optimaalisen puintiajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa

Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että syysrapsin puinneissa maltti on valttia ja kasvuston tuleentumista kannattaa odottaa. Viljelykokeessa syysrapsin puinnin myöhästyttäminen reilulla viikolla toi sadonlisää ja nosti öljypitoisuutta. Toisena vuonna tätä ei kuitenkaan havaittu, mikä johtui todennäköisesti siitä, että kasvusto oli tasaisesti tuleentunutta jo ensimmäisenä puintiajankohtana.

Puinnin viivästyttäminen voi johtaa suurempiin varisemistappioihin (pääverso), mutta toisaalta sivuverson lidut ehtivät varmemmin tuleentua puintikuntoon ja niiden osalta satotappiot jäävät pienemmiksi. Sääolosuhteet ja ennusteet tulevasta säästä vaikuttavat puintiajankohdan valintaan.

Glyfosaatin käyttö rypsi- ja rapsikasvustoissa ennen puintia on kielletty Avenalle toimitettavalle rypsille ja rapsille.