Puinnit kohta maalissa, mutta laatu heikkenee

Viljasadon laatu kärsii, mitä pidemmälle puinnit venyvät. Osassa maata sadonkorjuu on jo tehty.

Puinnit etenivät viime viikolla lähes koko maassa, mutta laatu heikkenee mitä pidemmälle korjuu etenee. Tämänhetkisten arvioiden mukaan puimatta jää lakoviljoja sekä kevätrapsia. Monilla tiloilla taloudellinen tappio on huomattava.

Etelä-Suomessa puinnit loppusuorassa

Uudellamaalla vehnien sakoluku on laskussa, mutta hehtopainot ovat olleet kohtuullisen hyvällä tasolla, jopa normaalia korkeampia. Valkuaispitoisuudet ovat vaihdelleet matalahkosta normaaliin.

Lakoontuneissa kasvustoissa on havaittu tähkäidäntää, pystyviljassa vain vähän. Korkeita DON-arvoja on havaittu muutamissa kauraerissä.

Puimatta jää tämänhetkisten arvioiden mukaan jonkin verran kevätrapsia sekä mahdollisesti myös lakoviljoja, härkäpapua ja hernettä.

Varsinais-Suomessa korjattu sato on ollut määrältään keskimääräistä parempi, vain lakokasvustoissa esiintyy tähkäidäntää tai ränsistymistä. Puimatta jää vain lakoviljoja sekä mahdollisesti kevätrapsia ja härkäpapua.

Satakunnassa vehnien sakoluvut ovat laskeneet ja lakopaikossa on tähkäidäntää ja homeita.

Leipälaatuisen vehnän määrä huolettaa Kymenlaaksossa. Lakopaikat eivät ainoastaan idä, vaan kasvavat jo orasta. Jos sadejakson jälkeen saadaan kuiva poutakeli, ei puimatta jää paljoakaan.

Hämeessä puinnit lähes tehty

Kanta-Hämeessä lakoontumista on melko runsaasti, ränsistymistä kosteilla paikoilla sekä satunnaista tähkäidäntää. Joitakin satunnaisia kasvustoja jää puimatta, mutta melko monella tilalla puinnit on saatu jo maaliin.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä sakoluvut tippuvat edelleen. Lakopaikkoja on jonkin verran ja niissä kasvustot ovat itäneet. Valmiit kasvustot ränsistyvät nopeasti. Hämeessä puimatta jää lähinnä lakoviljoja.

Tähkäidäntä vaivaa

Pirkanmaalla ajoissa puiduissa erissä laatu on kohtalainen, mutta myöhemmin puiduissa heikohko. Kaurassa on läpikasvua ja itämistä. Joillakin tiloilla puinnit ovat loppusuoralla tai peräti valmiina. Todennäköisesti satoa jää peltoon, sillä märät pellot eivät kanna eivätkä metsänreunat kuivu.

Keski-Suomessa sato on määrällisesti heikko tai kohtuullinen ja osa viljasta ei ehdi valmistua. Hometta on esiintynyt, lisäksi tähkäidäntää ja jälki-idäntää. Rypsin osalta tilanne on heikko eikä kaikki ei ehdi valmistua.

Pohjanmaalla jää satoa peltoon

Etelä-Pohjanmaalla kaurojen DON-pitoisuudet ovat kohonneet ja hehtopainot laskeneet. Ränsistymiä on havaittavissa. Puimatta jää arviolta 5–10 % kasvustoista. Pohjanmaan puolella puimatta jää rapsia sekä lakoontuneita kaura- ja ohrapeltoja.

Myös Keski-Pohjanmaalla kauraa ja vehnää jäänee jonkin verran peltoon, arviolta noin 10 %. Ohrat saataneen pääsääntöisesti puitua, peltoon jää melko pieniä määriä. Hehtolitrapainot ovat korkeita niin ohralla kuin kaurallakin.

Pohjois-Pohjanmaalla sadon laatu heikkenee. Kasvustoissa on esiintynyt vielä verrattain vähän lakoontumista, tähkäidäntää, ränsistymistä ja punahomeita. Puimatta jää arviolta 2 %.

Itä-Suomessa laadun kanssa ongelmia

Etelä-Savossa tilakohtaiset erot ovat suuria. Laatu on heikko ja osa kasvustoista on jo murskattu maahan tai paalattu rehuksi. Vehnästä ja valkuaiskasveista suurin osa on jäämässä puimatta, jos säässä ei tapahdu merkittävää muutosta.

Pohjois-Savossa tuoresäilöntään on puitu jopa vesisateessa ja tuoreviljassa onkin nyt homehtumisriski. Hehtopainot ovat alkaneet laskea nopeasti. Puimatta jää kauraa, ohraa, vehnää, ruista ja öljykasveja, arviolta 20-30 %.

Pohjois-Karjalassa ohra on hehtopainoltaan keskinkertaista ja kaura normaalia kevyempää. Kasvoistoissa esiintynyt lakoontumista, tähkäidäntää, ränsistymistä, punahomeita. Kasvustoja jää puimatta 15–20 %.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja