Olet täällä

Hunajanäytteistä löydettiin neonikotinoidia kuudelta eri mantereelta - Suomi selvisi puhtain paperein

Arvostettu tiedelehti Science julkaisi 6. lokakuuta maailmanlaajuisen neonikotinoiditutkimuksen, jossa analysoitiin 198 hunajanäytettä ympäri maailman. Tarkoitus oli selvittää pölyttäjien altistumista neonikotinoideille.

Tutkimuksessa 75 prosentissa näytteistä löydettiin vähintään yhtä viidestä testatusta neonikotinoidiyhdisteestä. 45 prosenttia näytteistä sisälsi kahta tai kolmea yhdistettä ja 10 prosenttia sisälsi neljää tai viittä yhdistettä. Jäämiä löytyi kaikilta tutkituilta mantereilta eli Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Oseaniasta. Eniten jäämiä esiintyi Aasiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta otetuista näytteistä. Suomessa otettiin yksi näyte, jonka pitoisuus jäi alle kvantifiointitason – tulos oli siis Suomen kannalta hyvä.

Sveitsiläisten tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että pölyttäjät altistuvat ruokaillessaan neonikotinoideille ympäri maailman, huolimatta viimeaikaisista yrityksistä vähentää neonikotinoidien käyttöä. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että neonikotinoidit saattavat yhdessä muiden pestisidien kanssa lisätä pölyttäjille aiheutuvia haittoja.

Tutkimuksessa muistutetaan, että löydetyt jäämät eivät ylitä ihmisravinnossa sallittuja määriä. Neonikotinoidimäärät hunajassa ovat toisin sanoen nykytietämyksen valossa turvallisella tasolla ihmisravinnon kannalta. Tutkijat näkivät kuitenkin tapreellisena tutkia neonikotinoidien vaikutusta myös ihmisille nykyistä enemmän.

Kasvinsuojeluaineissa tuhohyönteisten tehoaineena käytettäviä neonikotinoideja epäillään yhdeksi tärkeimmistä syistä pölyttäjähyönteisten taantumiselle.

Pölyttäjähyönteisten vähentyminen on uhka biodiversiteetille ja ekosysteemipalveluiden toimivuudelle. Pölyttäjien väheneminen vaikuttaa haitallisesti myös ruuantuotantoon, sillä monet viljelykasvit ovat riippuvaisia tai selvästi hyötyvät pölyttäjistä.

Neonikotinoideja käytetään maataloudessa peittausaineissa erityisesti rypsillä ja rapsilla kirppatuhojen ehkäisyyn. Kevätöljykasvit ovat erityisen alttiita kirppatuhoille, ja pahimmillaan ilman peittausta vain pieni osa siemenistä kehittyy taimiasteelle.  Toisaalta öljykasvien viljely ilman peittausta lisää myös kasvinsuojeluaineruiskutuksia kylvön jälkeen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa.

Suomessa on saanut käyttää menneellä kasvukaudella muutamaa neonikotinoideja sisältävää valmistetta poikkeusluvalla.

Kommentit

Anonymous

Laitatteko linkin tutkimukseen?

Olisi mukava tietää mitä neonikotinoideja tutkimuksessa on etsitty. Maailmalla (ja myös Suomessa) neonikotinoidi-aineita käytetään peittausaineiden lisäksi myös kasvustoon ruiskutettavissa tuholaisten torjunta-aineissa.

EU:ssa kiellettyä on ollut vain neonikotinoidien peittausainekäyttö. Kasvukauden aikaisten ruiskutteiden käyttö on edelleen sallittua. Mikä omasta mielestäni on täysin järjenvastainen päätös. Miksi kielletään käyttö jossa määrät per ha ovat todella vähäiset ja korvataan peittausaineen puuttuminen useammalla kasvinsuojeluruiskutuksella. Samaan aikaan sallitaan saman tehoaineryhmän käyttö suuremmilla määrillä myöhemmin?

Onneksi Suomessa on saatu poikkeuslupa peittauskäyttöön, jotta kevätöljykasvien viljely on ollut vielä mahdollista.

-

linnea

Hei! Kiitos kommentista. Tässä linkki tutkimukseen:
http://science.sciencemag.org/content/358/6359/109.full

Tutkimuksessa mitattiin viittä yleisimmin käytettyä neonikotinoidia: asetamipridia, clothianidinia, imidaclopridia, thiaclopridia ja thiamethoxamia.

Samankaltaista sisältöä