Mallasohran viljelyssä onnistuu uusin opein

Minkään muun peltokasvin lannoitus ei ole muuttunut viime vuosina yhtä paljon kuin mallasohran. Mallasohran sadot ovat tuplaantuneet ”Saana-aikaan” verrattuna ja valkuaisongelma on keikahtanut päälaelleen. Viime vuosina 20-25 % mallasohrasadosta on hylätty liian matalan valkuaistason takia.

Viime vuosin markkinoille tulleet satoisat mallasohralajikkeet ovat perinnöllisesti matalaa valkuaistasoa tuottavia ja samalla hyvin satoisia. Näin ollen niiden lannoitusta on lisättävä ja lannoitustapaa muutettava, jotta saa kauppakelpoista satoa.

Kuvan koetulos on viime kasvukaudelta Yara Kotkaniemen tutkimusasemalta. Kuvasta näkyy että 110 typpikilolla saatiin yli 8000 kilon ruutusato mutta valkuaistaso on alle vaaditun 9,5 %. Kevätlannoituksen lisääminen paransi satoa ja nosti valkuaista mutta ei riittävästi. Sen sijaan lannoituksen jakaminen kahteen osaan tuotti hyvän tuloksen.

Kylvölannoituksessa käytettiin YaraMila Y 2 –lannoitetta 414 kg/ha (110-11-11-12) ja lisälannoitus tehtiin korrenkasvun alussa (BBCH 30), 111 kg YaraBela Axania/ha (30 kg N). Tarkimman lannoituksen lohkokohtaisesti voi tehdä Yara N-Sensorilla, sillä siinä on mallasohralle oma kalibraatio.

Panostus kannatti on Farmitin juttusarja, joka nostaa esiin haasteellisen kasvukauden vastapainoksi viljelijöiden onnistumisia.

Isossa roolissa ovat keinot, joiden avulla hyvät tulokset on saavutettu. Sarjan uutisista voi hakea uusia ideoita sekä selkänojaa valinnoille, joita aikoo tulevalle kasvukaudelle tehdä.

Lue sarjan kaikki uutiset.