Olet täällä

Yara ja UPM löi hynttyyt yhteen – hankkeen puolivälitulokset lupaavia

Yaran ja UPM:n käynnistämässä hankkeessa hyödynnetään sellu- ja paperitehtaiden sivuvirtana syntyvää lietettä. Hankkeelle on myönnetty Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) rahoitus vuosille 2017–2018.

Seuraavaksi tehdään tuotteen teknistä jatkokehitystä ja käytettävyystutkimusta maatiloilla.

Ravinteet kasvin tarvitsemassa muodossa

Metsäteollisuudessa syntyvä liete ei sisällä ravinteita oikeassa suhteessa kasvien tarpeisiin nähden. Siksi lietettä täydennetään mineraaliravinteilla, jotka ovat kasveille helpommin käytettävissä. Täydennyksen jälkeen tuote kuivataan ja pelletöidään.

Tavoitteena on kehittää kasvien tarpeiden mukainen kierrätyslannoite, jonka avulla saadaan kustannustehokkaasti mahdollisimman hyvä sato, mahdollisimman pienillä ympäristöpäästöillä.

Täydennetyllä pelletillä parempi sato

Hanke on nyt puolivälissä ja tutkimustulokset ovat lupaavia.

Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä tehtyjen kokeiden mukaan mineraaliravinteilla täydennetyllä lietepelletillä saatiin 27% parempi sato kuin pelkällä pelletöidyllä lietteellä.

Lisäksi on tutkittu, kasvin kykyä hyödyntää annettua typpeä. Kokeessa pelkällä lietepelletillä typpeä siirtyi kasviin 29%  annetusta kokonaistypestä ja mineraaliravinteilla täydennetyllä lietepelletillä 57% .

Kasvin kyky hyödyntää annettua typpeä vaikuttaa muun muassa sadon määrään ja laatuun.

Italian raiheinällä täydennetty lietepelletti (toinen astia oikealta) antoi 27% paremman sadon kuin pelkkä lietepelletti.

Lietteen typpi vapautuu hitaammin

Tulokset selittyvät kemian avulla. Lietteessä typpi on sitoutunut orgaaniseen ainekseen ja vapautuu kasvien käyttöön hitaammin. Sivuvirtojen jalostaminen kasveille helpommin käytettävissä olevilla mineraaliravinteilla edesauttaa siis hyvän sadon muodostumista.

Myös riski ravinteiden huuhtoutumiselle on pienempi jalostetulla tuotteella. Ravinteet poistuvat pellosta sadon mukana, kun ne ovat siirtyneet kasviin tehokkaasti. Peltoon hyödyntämättä jääneet ravinteet voivat kasvukauden jälkeen huuhtoutua sateiden mukana vesistöön.

Mineraalilannoite tehokkain

Täydennettyä kierrätyslannoitetta verrattiin kokeissa myös mineraalilannoitteeseen. Astiakokeissa kierrätyslannoitteen satotaso jäi 10% alle mineraalilannoitteen ja kenttäkokeissa taso jäi 20% alle mineraalilannoitteen samalla kokonaistyppimäärällä.

Myös typenotto jäi kierrätyslannoitteella 24% alle mineraalilannoitteen.

Tulokset johtuvat siitä, että mineraalilannoitteessa kaikki typpi on kasveille heti käytettävissä olevaa mineraalityppeä. Lietepelletissä osa typestä on sitoutunut orgaaniseen ainekseen ja vapautuu kasvien käyttöön hitaammin. Satoon vaikuttavat myös pelletin koko ja lannoitustapa.

 

Tutustu hankkeeseen tarkemmin Yaran kotisivuilla

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä