Tämän vuoden viljasato on ennakkotietojen mukaan 3,4 miljardia kiloa, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Määrä jää 2000-luvun toiseksi pienimmäksi. Viljasatoa vähensivät poikkeuksellisen suuret katoalat sekä pienentyneet viljelyalat.

Myös satovaihtelut olivat tänä vuonna poikkeuksellisen suuria eri puolilla Suomea ja paikallisestikin. Satotappioita tuli eniten syyssateiden vaivaamilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muualla maassa satomäärät korjattua alaa kohti olivat monin paikon suurimpia tällä vuosituhannella.

Luken yliaktuaari Anneli Partalan mukaan viljasadon määrien puolesta viljasato kattaa kotimaisen kulutuksen. Viljan laatuominaisuudet määrittelevät kuitenkin sadon lopullisen käyttökohteen.

Ruis kattaa taas kotimaisen kysynnän

Poikkeuksena muista viljoista rukiin ala ja sato olivat tänä syksynä tavallista suurempia. Ruissatoa saatiin 112 miljoonaa kiloa, mikä on suurin sato sitten vuoden 1990. Se riittää kattamaan kotimaisen kulutuksen vuodeksi eteenpäin. 2000-luvulla ruissato on riittänyt kattamaan kotimaan kysynnän vain kolme kertaa.

Härkäpapu kärsi huonoista korjuusäistä

Härkäpavulla huono korjuusää pienensi korjuualan viime vuoden tasolle, vaikka kylvöala oli kolmanneksen suurempi kuin viime vuonna. Korjattu satomäärä pieneksi, 2 100 kiloon hehtaarilta. Kokonaissato jäi 18 prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna.

Luomuviljasadot kasvussa muiden kuin rukiin osalta

Luomuviljoista kaura on ylivoimaisesti eniten viljelty Suomessa. Noin 54 miljoonan kilon luomukaurasato on yli kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Myös ohran ja vehnän luomutuotanto lisääntyi, mutta luomurukiin sato pieneni reilun viidenneksen.

Satotiedot on kerätty verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 200 maatilalta, joista 600 oli luomutiloja. Ennakkotiedot kattavat noin 5 000 tilan tiedot. Tiedot tarkentuvat lopullisiksi maaliskuussa 2018.

Lähde: Luonnonvarakeskus