Talvella 2015–2016 käytössä olevasta maatalousmaasta yli 40 prosenttia oli viljelykasvin peitossa, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Vajaata viidennestä pelloista peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua.

Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Hieman yli 20 prosenttia maasta oli paljaana.

Määrät ovat Luken ennakkotietoja, jotka kerättiin viljelijöiltä Maatalouden rakennetutkimuksessa syksyllä ja talvella 2016–2017. Lopulliset tulokset, jotka sisältävät myös tietoa alueittain ja tuotantosuunnittain, julkaistaan ensi vuonna.

Kyntö muokkausmenetelmistä edelleen yleisin

Kyntö on edelleen selvästi yleisin perusmuokkausmenetelmä: yli puolet kylvetystä peltoalasta oli kynnetty. Kaksi kolmannesta kynnöstä tehtiin syksyllä ja yksi kolmannes keväällä.

Muokkaus- ja kylvöalasta vajaa kolmasosa oli kevennettyä muokkausta ja vajaa kymmenys muokkaamattomaan maahan kylvöä.

Lanta pääosin lietettä

Suurin osa, noin kolme neljäsosaa, pelloille levitetystä lannasta oli lietelantaa tai muuta nestemäistä lantaa. Loput, eli yksi neljäsosa, oli kiinteää lantaa.

Kiinteästä lannasta noin 75 prosenttia mullattiin levityksen jälkeen. Lietelannasta yli 40 prosenttia sijoitettiin maan sisään levityksen yhteydessä ja noin 13 prosenttia levitettiin pintamaahan veitsimultaimella tai vastaavalla levittimellä.

Letkulevityksen osuus oli 15 prosenttia ja hajalevityksen lähes 30 prosenttia. Letku- tai hajalevitetystä lietelannasta mullattiin lähes kaksi kolmasosaa.

Kasteluvesi lähes yksinomaan pintavettä

Viime vuonna kastelussa oli noin 8 000 hehtaaria pelto- ja puutarha-alaa. Kasteltavissa oleva ala on lähes seitsenkertainen kasteltuun alaan nähden.

Yli 80 prosentilla kastelevista tiloista käytetään sadetusta, 18 prosentilla tippu- tai tihkukastelua ja 13 prosentilla altakastelua. Lähes kaikki kasteluvesi on pintavettä.

Lähde: Luonnonvarakeskus