Miksi torajyvä iski viime vuonna?

Viime vuonna torajyvää havaittiin normaalia enemmän. Kasvinsuojelupäivillä käytiin läpi riskitekijöitä.

Viime kesänä sekä viljelijät että viljaa ostavat yritykset tekivät havaintoja rukiin normaalia suuremmista torajyväpitoisuuksista. Raision vastaanottamista viljaeristä noin joka kolmas ylitti sallitun 0,05 prosentin rajan.

Kasvinsuojelupäivillä Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta kävi läpi torajyvälle altistavia riskitekijöitä.

Kehno sää suosii torjayvän elinkaarta

Torajyvä on yleinen koko Suomessa ja sillä on yli 400 isäntäkasvia. Se esiintyy ensisijaisesti rukiilla, toisinaan myös ohralla. Se ei aiheuta satotappioita, mutta on myrkyllinen ihmisille ja kotieläimille.

Torajyvä säilyy maassa 1-2 vuotta. Keväällä se itää ja muodostaa suvullisia lisääntymisitiöitä, jotka leviävät avoinna oleviin kukintoihin. Torajyvä siis kilpailee siitepölyn kanssa.

Ensitartunnan tapahtuessa muodostuu mesikastetta, joka täyttyy suvuttomilla torajyvän itiöillä. Hyönteiset ja tuuli levittävät mesikastetta ja usein sitä muodostuukin ensin luonnonheinissä, mistä se leviää viljoille.

Viime vuoden sääolosuhteet suosivat torajyvätartuntaa. Kevään viileä sää ja kostea maa edesauttoivat lisääntymisitiöiden muodostumista. Kesällä jatkunut viileä ja sateinen keli puolestaan edistivät mesikasteen leviämistä hyönteisten ja tuulen avulla.

Kilpasilla siitepölyn kanssa

Koska torajyvä kilpailee siitepölyn kanssa, se hyötyy pölytystä haittaavista tekijöistä.

Viime kesänä alhainen lämpö ja korkea kosteus vähensivät rukiilla siitepölyn muodostusta ja elinvoimaa. Sade puolestaan heikensi siitepölyn lentoa.

Sen seurauksena rukiin pölyttömättömät kukinnot saattoivat pysyä auki useita päiviä, jolloin emin luotit voivat kasvaa pituutta ja altistua entistä herkemmin tartunnalle.

Rukiilla myös jälkiversonnalla on edistävä tekijä tartunnan muodostumiselle, sillä kukinta tapahtuu epätasaisesti.

Hillitse ja hallitse hyvillä viljelytoimenpiteillä

Parhaiten torajyvää hallitsee tiheä ja tasainen kasvusto sekä tasainen kukinta. Kasville on annettava riittävästi ja tasapainoisesti lannoitusta ja muistaa monipuolinen viljelykierto. Ruis rukiin perään ei ole suositeltavaa.

Torajyvää hillitsevät myös hyvä maan muokkaus ja erityisesti heinämäisten rikkakasvien huolellinen torjunta. Piennarheinät on suositeltavaa niittää ennen kukintaa.

Altistuneet alueet on hyvä puida erikseen tai jättää kokonaan korjaamatta. Sato kannattaa myös puhdistaa vielä mekaanisesti.

Tutustu Marja Jallin esitykseen tästä.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja