Olet täällä

Luke: Jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle

Jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Johtopäätökseen päädyttiin Luken koordinoiman tutkimuksen pohjalta.

Tutkimuksessa selvitettiin jätevesilietefosforin pitkäkestoista lannoitusvaikutusta ohraan ja raiheinään sekä raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden mahdollista kertymistä kasveihin.

Jätevesilietteet muodostavat merkittävän fosforivirran, jonka palautuminen takaisin ruuantuotannon ravinnekiertoon olisi tärkeää. Näin voidaan tehostaa ravinteiden kierrätystä ja uusiutumattomien fosforivarantojen käyttöä.

Jätevesilietteen fosforin lannoitusvaikutus paranee aikaa myöden

Tulosten mukaan jätevesilietefosforin lannoitusarvo lisäysvuonna on heikompi kuin väkilannoitefosforin, mutta lannoitusvaikutus paranee aikaa myöten.

”Jätevesilietteen fosforin lannoitusvaikutus oli noin 10 prosenttia väkilannoitteen fosforin vastaavasta arvosta ensimmäisenä kasvukautena. Kolmivuotisen kokeen jälkeen se oli parhaimmillaan noin 40 prosenttia”, Luken erikoistutkija Kari Ylivainio kertoo tiedotteessa.

Väkilannoitefosforiin verrattuna jätevesilietteet sisälsivät suuremmat pitoisuudet haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, mutta kasvien raskasmetallipitoisuuksiin sillä ei ollut vaikutusta.

Haitta-aineita havaittiin kaikissa tarkastelluissa tuotteissa

Erilaisista jätevesilietepohjaisista lannoitevalmisteista määritettiin muun muassa pintakäsittelyaineissa ja palonsuoja-aineina käytettyjen yhdisteiden sekä lääkeaineiden pitoisuuksia. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin laajasti bromattujen palonestoaineiden pitoisuuksia eri puolilla Suomea tuotetuissa lietepohjaisissa lannoitevalmisteissa.

Haitta-aineita havaittiin Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkija Lauri Äystön mukaan kaikissa tarkastelluissa tuotteissa.

”Muun muassa epätäydellisessä palamisessa syntyvien PAH-yhdisteiden sekä tarkasteltujen lääkeaineiden pitoisuudet olivat suurimmat vähiten käsitellyssä materiaalissa eli mädätteessä. Suurimmat pintakäsittelyaineissa ja palonestoaineissa käytettyjen yhdisteiden pitoisuudet havaittiin kompostoidussa lietemädätteessä”, hän kertoo.

Pyrolyysin havaittiin pienentävän lähes kaikkien tarkasteltujen yhdisteiden pitoisuuksia merkittävästi, mutta muutamien yhdisteiden pitoisuudet kasvoivat.

Jätevesilietteiden palonsuoja-aineet ja lääkeaineet eivät siirtyneet kasveihin

Palonestoyhdisteitä ja lääkeaineita voi päätyä viljelymaahan puhdistamolietepohjaisia lannoitevalmisteita käytettäessä. Tutkimushankkeessa ei kuitenkaan havaittu jätevesilietteiden lisäävän palonestoyhdisteiden ja lääkeaineiden kertymistä kasveihin, Eviran erikoistutkija Kimmo Suominen kertoo.

Luken mukaan lisätutkimuksia kuitenkin tarvittaisiin, sillä nyt tehty tarkastelu ei ole välttämättä riittävän kattava hyvin pitkäikäisille, biokertyville ja kulkeutuville yhdisteille.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentit

Samankaltaista sisältöä