Helsingissä kokoontui viime viikolla kansainvälinen 70 hengen asiantuntijaryhmä tutkimuksesta, viljaketjusta sekä valvonnasta päivittämään ajankohtaistilannetta hometoksiineista. Tilaisuuden järjesti VTT yhteistyössä EU MycoKey- verkoston kanssa, jonka tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja hometoksiinien hallintaan elintarvike- ja rehuketjussa. Suomen edustajana ryhmässä on vastuullinen johtava tutkija Arja Laitila VTT Luonnonvarat ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueelta.

EU-MycoKey hankkeessa on 32 partneria Euroopasta, Kiinasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta (www.mycokey.eu). Hankkeessa keskitytään haittahomeiden kasvun hallintaan ja hometoksiinien tuoton rajoittamiseen maissin, ohran ja vehnän tuotantoketjujen eri vaiheissa. Lisäksi projektissa selvitetään turvallisia ratkaisuja jo saastuneiden viljaerien käyttöön. Keskeinen tavoite on myös kehittää uudenlainen tiedonvälitysalusta (MycoKeyApp) eurooppalaisen viljaketjun käyttöön.

Työpaja oli suunnattu erityisesti mallas- ja juomateollisuudelle. Ohran lisäksi keskusteltiin myös muista viljoista, sillä yhtäläisyyksiä on paljon kun puhutaan edustavasta näytteenotosta, homeiden ja toksiinien osoittamisesta sekä riskin hallinnasta.

Hometoksiineja on kaikkialla ja menetykset maailmanlaajuisesti mittavat

Homeet ovat kiinteä osa erilaisten viljojen ja kasvien luontaista ekosysteemiä. Lukuisat erilaiset homeet voivat tuottaa haitallisia yhdisteitä tietyissä olosuhteissa. Hometoksiineita tunnetaan useita satoja. Maailmanlaajuisesti haastavimpia ovat erityisesti varastoissa esiintyvien homeiden tuottamat aflatoksiinit ja okratoksiinit. Varastohomeiden ongelma pohjautuu siihen, että kaikkialla maailmassa varasto-olosuhteet eivät ole läheskään yhtä hyvät ja kontrolloidut kuin Suomessa. Järjestelmällistä viljakuivatusta ei tehdä kattavasti etelämpänä, koska pääsääntöisesti vilja kuivuu jo pellolla varastointikosteuteen. Meillä ei esiinny varastotoksiineja, kiitos viljankuivatuksen ja oikeiden varasto-olosuhteiden.

Fusarium-punahomeiden aiheuttamat haasteet erityisesti deoksinivalenoli (DON) ovat maailmanlaajuisia. EU on asettanut raja-arvot useiden Fusarium-homeiden toksiinien enimmäispitoisuuksille, jotka ovat viljakohtaiset. Pohjoismaissa on ollut eniten DON-haasteita kauran kanssa, mutta muualla ehdottomasti suurimmat ongelmat ovat maissilla ja vehnällä. Maissilla esiintyy myös muita toksiineja ja maissi on hyvä isäntäkasvi useille toksiineja tuottaville homeille. Tulevaisuudessa, kun maissin viljely yleistyy meilläkin, niin viljelykierto, jossa on sekä maissia että kauraa, voi olla todella haasteellista.

Suomi on edelläkävijä hometoksiinien seurannassa ja haasteiden hallinnassa

Viime vuosina kauran hometoksiinit ovat olleet merkittävä haaste ja puheenaihe. Toksiinihaasteita ei ole vielä kokonaan ratkaisu ja edelleen niitä esiintyy tiettyinä satovuosina. Koko ajan tehdään pitkäjänteistä tutkimusta ja yhteistyötä viljaketjun eri tahojen välillä, jotta opitaan ymmärtämään viljatuotannon homehaasteet muuttuvissa viljelyolosuhteissa ja löytämään uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Tänä päivänä tiedetään jo huomattavasti enemmän mm. homeiden käyttäytymisestä, toksiinien tuotannosta ja riskin hallinnasta kuin kymmenen vuotta sitten. Suomessa on myös tehty systemaattista hometoksiinien seurantaa vilja-alan yhteistyöryhmän toimesta eli meillä on tulokset kaikilta viljoilta DON, T2 ja HT2 toksiinien esiintymisen osalta yli kymmenen vuoden ajalta.

Edustavan näytteenoton merkitystä ei voi liikaa korostaa

Työpajan monissa puheenvuoroissa sivuttiin näytteenottoa ja sen merkitystä. Huolellisuus ja edustavuus koskee sekä viljelijän ottamaa esinäytettä ja viljan vastaanottajan ottamaa kuormanäytettä. Hometoksiinit esiintyvät sekä viljakasvustossa, viljasiilossa ja viljakuormissa pistemäisesti, joten riittävän suuren näytteen otto on välttämätön, jotta se edustaisi mahdollisimman hyvin koko myytävää viljaerää. Näytteenoton lisäksi erilaiset nopeat analyysimenetelmät puhuttivat yleisöä. Työpajan osallistujat peräänkuuluttivat luotettavampia ja monipuolisempia pikamenetelmiä.

Kirjoittajat: Minna Oravuo, Raisio ja Arja Laitila, VTT