Kuivuus ja helteet ovat ”pakkotuleennuttaneet” viljakasvustoja ja pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita etenkin Etelä-Suomessa.

Kevätviljojen sato on jäämässä 50-60 prosenttiin Etelä-Suomessa ja 75-85 prosenttiin muualla maassa. Viljojen kokonaissatomääräksi arvioidaan tällä hetkellä 2,47 miljardia kiloa. Arviot tarkentuvat puintien edetessä, ProAgria tiedottaa.

Nurmet ovat kärsineet heinäkuun kuivuudesta, ja kuivuuden jatkuminen vaarantaa nurmirehujen riittävyyden sisäruokintakaudella usealla alueella. Useat puutarhaviljelmät kärsivät kuivuudesta ahkerasta kastelusta huolimatta.

Viljelykasvien kasvun ja kehityksen arvioidaan olevan Etelä-Suomessa kaksi viikkoa edellä keskimääräisestä ja muualla maassa 7-10 vuorokautta. Puinnit käynnistyivätkin aikaisimmillaan jo heinäkuun puolella, noin kaksi viikkoa sitten.

Useimmilla alueilla aikaisin kylvetyt kasvustot ovat selviytyneet kuivuudesta parhaimmin. Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä.

Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret sateiden paikallisuudesta ja kylvöajankohdasta johtuen.

Syysviljojen ja aikaisten kevätviljojen puinti alkanut

Ensimmäisiä syysvehnäkasvustoja puitiin Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa jo kaksi viikkoa sitten. Myös rukiin puinnit alkoivat kaksi viikkoa sitten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Muualla syysviljojen puinnit alkoivat viime viikolla tai ovat alkamassa tällä viikolla.

Varsinais-Suomessa ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ruis- ja syysvehnäsato on jäämässä puoleen keskimääräisestä. Varsinais-Suomessa jopa 90 prosenttia syysviljakasvustoista arvioidaan olevan satotasoltaan erittäin heikkoja ja/tai kasvustot arvioidaan hyvin epätasaisiksi.

Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa ruissato arvioidaan lähes normaaliksi, mutta muualla ruissadon arvioidaan olevan 60-80 prosenttia normaalista. Syysvehnän sadon arvioidaan olevan useimmilla alueilla 60-80 prosenttia keskimääräisestä.

Syysviljojen laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi ja kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä.

Kevätviljojenkin puinnit käynnistyivät viime viikolla Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla aikaisten ohrien puinnilla. Muualla ohran puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana.

Varsinais-Suomessa on ehditty puida myös ensimmäiset kaurakasvustot viime viikolla. Kauran puinti on alkamassa muualla Etelä-Suomessa tällä viikolla ja Keski- ja Pohjois-Suomessa parin viikon päästä.

Kevätvehnän puintien arvioidaan alkavan Etelä-Suomessa ensi viikolla ja muilla alueilla kahden viikon kuluessa.

Kevätviljoista rehuohra on kärsinyt pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Rehuohran sadon arvioidaan jäävän puoleen Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ja Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomessa puolella kevätviljalohkoista satotaso on jäämässä erittäin alhaiseksi tai kasvustot ovat epätasaisia. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätviljojen sato on jäämässä 60 prosentiin keskimääräisestä sadosta ja muualla sadon arvioidaan olevan 75-85 prosenttia keskimääräisestä. Etelä-Karjalassa 80 prosenttia kauralohkoista on kärsinyt kuivuudesta niin paljon, että satotaso on jäämässä erittäin alhaiseksi tai kasvustot ovat hyvin epätasaisia.

Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätviljakasvustot ovat pakkotuleentumassa ja jyvät ovat jäämässä keveiksi. Sato on laadultaan myös epätasaista kuivuuden aiheuttamasta jälkiversonnasta johtuen.

Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kuminaviljelmillä puinnit käynnistyivät jo kaksi viikkoa sitten. Muualla puinnit käynnistyivät viime viikolla ja viimeisetkin kuminakasvustot puidaan tällä viikolla. Kuminasadon arvioidaan jäävän noin puoleen normaalista Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen viljelmistä. Muualla sadon arvioidaan olevan 70-95 prosenttia keskimääräisestä sadosta.

Nurminadan ja timotein siemenviljelyksillä puinnit käynnistyivät heinäkuun puolivälissä ja on jo saatu päätökseen. Ainoastaan Pohjois-Savossa joudutaan vielä odottelemaan nurmisiementen puintien käynnistymistä ensi viikkoon.

Toinen säilörehusato lähes korjattu

Toisen säilörehusadon korjuu aloitettiin heinäkuun puolivälin jälkeen useimmilla alueilla. Kuivuudesta pahimmin kärsineellä Etelä-Suomen rannikkoalueella nurmien kasvu on ollut heikkoa, eikä toisen sadon korjuuta ole vielä aloitettu. Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa toisesta sadosta on korjattu vasta puolet. Muualla Suomessa toisesta sadosta on korjattu 80-95 prosenttia, ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toisen säilörehusadon korjuu on saatu jo päätökseen.

Säilörehun toinen sato on jäämässä huonoksi, puoleen tavanomaisesta, tai välttäväksi Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämän vuoksi osa tiloista on korjannut viljakasvustoja kokoviljasäilörehuksi talvikauden rehujen riittävyyden varmistamiseksi. Keski- ja Pohjois-Suomessa toinen säilörehusato arvioidaan tyydyttäväksi.

Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Muualla sadon laatu arvioidaan hyväksi, jopa erinomaiseksi.

Suurin osa tiloista toivoo pystyvänsä korjaamaan vielä kolmannen sadon ainakin osasta nurmilohkoja. Lisää sateita kuitenkin tarvitaan kasvun varmistamiseksi.

Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuudesta johtuen nurmien jälkikasvu on ollut heikkoa. Etelä-Suomessa kuivaheinän sato jäi puoleen tavanomaisesta ja myös sadon laatu jäi välttäväksi. Muualla maassa kuivaheinän sato jäi 60-80 prosenttia tavanomaisesta. Ainoastaan Pohjois-Savossa kuivaheinän sato arvioidaan tavanomaiseksi. Kuivaheinäsadon laatu on hyvä tai erinomainen.

Myös laitumet kärsivät kuivuudesta ja karjalle on jouduttu paikoin jo syöttämään sisäruokintakaudelle tarkoitettua säilörehua.

Kuivuuden lisäksi gammayökköset erikoiskasvien riesana

Kevätrypsin puintien arvioidaan käynnistyvän kahden viikon kuluessa Etelä-Suomessa ja elo- ja syyskuun taitteessa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kevätrapsin puintien arvioidaan alkavan hieman myöhemmin tai samaan aikaan kevätrypsin kanssa. Rypsi- ja rapsikasvustojen kunto ja satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään.

Etelä-Suomen rannikkoalueella kasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja sateiden osumisesta riippuen rypsillä sato on jäämässä 40-70 prosenttiin keskimääräisestä ja rapsilla 50-75 prosenttiin. Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla rypsisadon arvioidaan olevan lähes normaali. Muilla alueilla sekä rypsi- että rapsisadon arvioidaan jäävän 65-85 prosenttiin normaalista. Etelä-Karjalassa arvioidaan 70 prosenttia rypsikasvustoista olevan kuivuudesta johtuen satotasoltaan heikkoja tai epätasaisia kasvultaan.

Etelä-Karjalassa gammayökkösen toukat ovat vioittaneet 25 prosenttia öljykasvikasvustoista. Gammayökkösen tuhoja on havaittu myös Kymenlaaksossa ja itäisellä Uudellamaalla.

Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Sadon arvioidaan jäävän 50 prosenttiin keskimääräisestä Varsinais-Suomessa ja muuallakin sato on jäämässä 60-85 prosenttiin normaalista sateista riippuen. Ainoastaan Uudellamaalla härkäpavun sato arvioidaan normaaliksi.

Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Härkäpavun sadonkorjuun arvioidaan alkavan ensimmäisenä Etelä-Karjalassa tällä viikolla. Muualla Etelä-Suomessa härkäpavun korjuun arvioidaan alkavan 2-3 viikon sisällä ja maan keski- ja pohjoisosissa syyskuun puolella.

Lappeenrannan alueella gammayökkösen toukat ovat tuhonneet härkäpapukasvustot lähes täysin ja myös 15 prosentissa hernekasvustoista on havaittu tuhoja. Gammayökkösen toukkien tuhoja on havaittu myös itäisellä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Etelä-Savossa on havaittu lentäviä gammayökkösiä.

Sokerijuurikas- ja perunasadon arvioidaankin jäävän 60-85 prosenttiin normaalista. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla ja tiloilla perunan laatua heikentää rupisuus, mikäli kasvustoja ei ole pystytty kastelemaan.

Tänä vuonna lämpimät ja kuivat säät ovat pitäneet perunaruton poissa kasvustoissa ja ruiskutuksia ruttoa vastaan on tehty tavanomaista vähemmän. Ruton tarkkailua ja sade-ennusteiden seurantaa on kuitenkin vielä jatkettava, sillä kosteat ja lämpimät säät lisäävät nopeasti ruton esiintymisen todennäköisyyttä.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta.

Lähde: ProAgria