Lämmin ja vähäsateinen kesä kutisti kaikkien peltokasvien satomääriä. Vuoden 2018 viljasato on uusimpien arvioiden mukaan jäämässä 2,7 miljardiin kiloon, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa.

Satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin.

Viljasato pienin sitten katovuoden 1987

2,7 miljardin viljasatomäärä on toteutuessaan pienin sitten 1987 katovuoden. Heinäkuun satoarviosta näkymät ovat edelleen heikentyneet.

Osa sadosta on korjattu, mutta pelloilla odottaa sadonkorjuuta perunan lisäksi osa viljoista ja öljykasveista sekä nurmesta.

Satovaihtelu on ollut suurta jopa läheisillä peltoalueilla. Yleisesti tänä vuonna sato onnistui paremmin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun tilanne oli päinvastainen viime vuonna. Myös muissa Pohjoismaissa kuivuus on kutistanut satomääriä.

Ohrasato neljänneksen pienempi kuin 10 vuoden keskiarvo

”Satoarvion mukaan pienin ohrasato 30 vuoteen vetää alas koko viljasadon. Ohrasato on neljänneksen pienempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo”, Luken yliaktuaari Anneli Partala kertoo tedotteessa.

Ohran osuus Suomen viljasadosta on lähes puolet eli 1,2 miljardia kiloa, joten sen merkitys on suuri koko viljasatoa laskettaessa.

Myös muiden viljojen satonäkymät ovat heikot. Vehnästä on tulossa pienin sato lähes 20 vuoteen, kaurasta pienin kahdeksaan vuoteen ja rukiista pienin viiteen vuoteen.

Riittääkö sato kotimaiseen kulutukseen?

Kotimaassa viljasadosta käytetään vuosittain maatiloilla rehuksi sekä teollisuudessa ruuaksi, rehuksi ja muihin teollisiin valmisteisiin noin kolme miljardia kiloa.

”Laskennallisesti vain kaurasato riittää kotimaiseen käyttöön. Kauran osalta jäänee viime vuosina totuttu noin 300 miljoonan kilon vienti toteutumatta”, Partala jatkaa.

Muiden viljojen riittävyyden ratkaisee muun muassa edellisvuoden sadosta jääneet varastot. Niukka sato voi johtaa myös radikaalimpiin vähennystoimiin kotieläintiloilla, joilla rehuvajetta ei pystytä korvaamaan ostorehuilla.

Lähde: Luonnonvarakeskus