Rakennekalkilla peltojen vesistökuormitus kuriin ja rakenne kuntoon

Rakennekalkitus hyödyttää sekä viljelijää että ympäristöä, sillä se parantaa savimaan rakennetta ja pellon vesitaloutta, sekä vähentää näin ollen eroosiota ja fosforihuuhtoumia. #RAKAVA-hankkeen järjestämässä Pellonpiennarpäivässä pureuduttiin rakennekalkituksen etuihin ja päästiin seuraamaan rakennekalkin levitys- ja muokkausnäytöstä.

Sahalahdessa, Pakkalan kylällä, järjestettiin 25. syyskuuta Pellonpiennarpäivä, jossa esiteltiin rakennekalkitusta keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Aurinkoinen sää ja ajankohtainen aihe houkuttelivat paikalle runsaasti lähialueen viljelijöitä.

Rakennekalkituksesta hyötyvät sekä viljelijä että ympäristö

Rakennekalkitus on tehokas keino parantaa savimaiden rakennetta, sillä sen avulla maahan muodostuu kestävä mururakenne.

Paremman mururakenteen ansiosta pellon vesitalous paranee ja pintavalunnalle altis fosfori jää paremmin peltoon, eikä kulkeudu rehevöittämään vesistöjä. Näin rakennekalkituksella on myös selviä ympäristöhyötyjä.

Näytillä rakennekalkituksen teoriaa ja käytäntöä

Pellonpiennarpäivään saapuneet saivat kattauksen sekä teoriaa että käytäntöä, sillä tilaisuus alkoi asiantuntijoiden puheenvuoroilla ja päättyi peltonäytökseen.

Nordkalkin kiertotalousasiantuntija Kjell Weppling kertoi tilaisuudessa, että rakennekalkituksen tulokset ovat viljelijän kannalta sitä parempia, mitä savisempi maa on.

”Suurimmat hyödyt viljelijä saa silloin, kun pelto on aitosavea ja huonosti kalkittu. Tällaisessa tilanteessa voidaan odottaa varsin dramaattisia parannuksia viljeltävyyteen”, Weppling totesi.

Lue koko juttu Nordkalkin sivuilta.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja