Olet täällä

Lajikekehitys viljelijöiden tukena ilmastonmuutoksessa

Maan kasvukunnosta huolehtiminen ja täsmäviljely yhdistettynä kasvilajien ja eri kasvuajan lajikkeiden monipuoliseen käyttöön ovat viljelijöiden keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja hallita viljelyn riskejä. Muuttuva ilmasto on huomioitu myös kasvinjalostuksessa, jossa tehdään jatkuvasti työtä uusien ilmastokestävien lajikkeiden tuomiseksi viljelijöiden käyttöön. 

Kun ilmasto muuttuu, muuttuvat myös kasvuolosuhteet. Peltokasvien viljelyyn ja kasvinjalostukseen se tuo uusia haasteita, joista suurimmat liittyvät sään ääri-ilmiöihin sekä suuriin sademäärä- ja lämpötilavaihteluihin.

- Parhaiten tulevissa ilmasto-oloissa pärjäävät vankkarakenteiset lajikkeet, jotka pysyvät pystyssä myrskyissä ja rankkasateissa. Syvä ja vahva juuristorakenne on etu sekä kuivissa että märissä oloissa, sanoo Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen VYR:n viljelijäseminaarissa Hämeenlinnassa.

Ilmaston lämmetessä on odotettavissa, että Suomeen leviää sellaisia uusia kasvitauteja ja tuhohyönteisiä, jotka eivät ole aiemmin näillä leveysasteilla pärjänneet.

- Viljelijöiden mahdollisuudet käyttää torjunta-aineita oletettavasti vähenevät tulevaisuudessa, joten tauti- ja tuholaiskestävyyden jalostus lajikkeisiin on vielä nykyistäkin tärkeämpää. Se tuo lajikkeisiin ilmastokestävyyttä, Merja Veteläinen sanoo.

Monipuolisuus ja oikea-aikaisuus valttia viljelyssä

Borealilla on jalostusohjelmissa mukana 13 kasvilajia ja lähes 20 eri lajiketyyppiä. Valikoima on haluttu pitää laajana, jotta viljelijöillä olisi mahdollisuus valita sopivin lajike eri käyttötarkoituksiin ja kasvuaikavaatimuksiin. Kasvilajien monipuolinen käyttö viljelykierrossa on samalla hyvä keino hallita viljelyn riskejä. Öljy- ja palkokasvit sopivat viljatiloilla tähän tarkoitukseen erinomaisesti varsinkin, kun lajikekehitys on mennyt viimevuosina harppauksittain eteenpäin.

- Hieno esimerkki jalostustyön saavutuksista ovat kotimaiset Plus-rypsit Synthia ja Synneva, joiden varrenlujuus on aivan omaa luokkaansa. Samalla niiden satotaso noussut ilman, että niiden aikaisuudesta olisi jouduttu tinkimään, sanoo Veteläinen.

Uusien lajikkeiden satopotentiaali kasvaa koko ajan ja myös niiden viljelyominaisuudet kehittyvät. Huonokuntoisessa maassa lajikkeen paras sato jää kuitenkin saamatta.

- Tärkeää on viljellä maata niin, että sen rakenne säilyy hyvänä. Silloin siellä viihtyvät mikrobit ja pieneliöstöt, jotka ovat tärkeitä maan kasvukunnon ylläpitäjiä, sanoo Veteläinen.

Kasvinviljelyn kannattavuutta ja ympäristökestävyyttä parantaa myös se, että pelloille tehdään oikeat hoitotoimenpiteet, oikeaan aikaan, oikealle paikalle ja oikeilla tekniikoilla. Aina se ei vaadi viljelijältä edes suuria investointeja, vaan kyse on enemmän suunnittelusta.

- Kun esimerkiksi kylvö ajoittuu hetkeen, jossa olosuhteet ovat kasville suotuisat ja maan kosteustila optimaalinen, saa se hyvän lähdön kasvulle. Silloin kasvi sietää paremmin myös vaihtelevia sääolosuhteita kasvukauden aikana, sanoo Veteläinen.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä