Olet täällä

Multava maa ja jaettu lannoitus nostivat Kaarle-ohran satopotentiaalin esiin

Monitahoinen KaarleBOR on ollut viimeiset neljä vuotta tuttu lajike Takalan tilan pelloilla Lapualla. Multava maa ja täsmälannoitus innostivat korkean satopotentiaalin omaavan Kaarlen hyvään kasvuun ja lajike onnistui lunastamaan sille asetetut kovat odotukset kuivanakin kesänä.

”Tämähän meni ihan kohtuukivasti”, mietti Takalan tilaa yhdessä poikansa Jannen kanssa viljelevä Juha Hella merkitessään Kaarlesta saamiaan kiloja muistiin kuivauksen jälkeen. Parhaimmilta lohkoilta satoa saatiin jopa 6500 kiloa hehtaarilta, mutta lohkojen välillä oli maalajista johtuen myös isoja eroja. Heikoimmilla lohkoilla tilalla jäätiin 3000 kiloon.

- Nuo meidän jokivarsimaat ovat niin multaisia ja hikeviä, että kasvit pärjäsivät siellä kesän kuivuudesta huolimatta hyvin. Hiesulla sato jäi huonommaksi, mutta keskisato 5200 kiloa hehtaarilta oli ihan kohtuullinen, sanoo Juha Hella.

Esikasvina lohkoilla viljeltiin kauraa, jonka puinnin jälkeen maat kynnettiin syksyllä. Itämeren suojelua ajatellen peltoja on muokattu välillä myös kevyemmillä menetelmillä.

-  Meillä on täällä multavia maita ja olkimassaa tulee paljon. Jos kaikki muokkaus jää kevääseen, niin se voi olla juhannus ennen kuin routa on sulanut. Vähän jännittää, mitä tapahtuu, jos syyskynnöt joutuvat ympäristösyistä syntilistalle, pohtii Juha Hella.

Lujakortisuus arvossaan

Multava maa ja pitkä päivä asettavat omat vaatimuksensa kasvien viljelyominaisuuksille. Niistä Juha Hella nostaa lujakortisuuden ylitse muiden.

- Mitä olen muidenkin viljelijöiden kanssa puhunut, niin vaikka lajike vähän sadossa häviäisikin, mutta kun korsi on luja, niin kyllä me täällä Pohjanmaalla osaamme arvostaa sellaista, sanoo Hella.

Kaarlen kasvusto oli puintihetkellä pystyssä. Korrensäädettä siihen laitettiin kuivasta kesästä johtuen vain kerran, kun edellisvuonna kertoja oli ollut kaksi. Korrensäädekäsittely tehdään tilalla viljoille aina, jotta viljat pysyvät paremmin pystyssä.

- Ei taida niin kuivaa vuotta ollakaan, etteikö korrensäädettä tarvitsisi käyttää. Koskaan ei sato ole mennyt pilalle sen takia, että säädettä olisi laitettu liikaa, kertoo Hella.

Hyötyä jaetusta lannoituksesta

Kaarle kasvoi Takalan tilalla tänä vuonna kohtuullisen pienellä lannoituksella. Ensimmäinen lannoitus tehtiin kylvön yhteydessä, mutta maltillisesti. Lisälannoitus annettiin alueille, joilla oli kasvustomittausten mukaan sille tarvetta. Juha Hellan tuntuman mukaan Kaarle hyötyy jaetusta lannoituksesta.

- Multavia maita lannoitettaessa typen määrän saa melkein puolittaa. Tähän lohkoon, mistä tuli nyt hyvin satoa, ajettiin lisälannoitus juhannuksen tienoilla. Lohkon multavaan päähän lannoitetta ei laitettu yhtään, vaan se kohdistettiin pääasiassa niihin lohkon paikkoihin, joissa maa oli kovempaa. Lannoitteen kokonaismäärää ei tarvinnut nostaa, kertoo Hella.

Juha Hella on valmis suosittelemaan Kaarlea viljelyyn myös muille.

- Kaarle tarvitsee voimaa kasvaakseen, mutta sen satovaste on hyvä, hän kuvailee.

Kaarle-kasvusto oli puintihetkellä tasaisesti tuleentunut. Kuva: Juha Hella

 
Kaarlen viljelytekniikka Takalan tilalla

Lohkojen muokkaustoimet: Syyskyntö, keväällä äestys
Kylvöpäivä: 16. toukokuuta
Kylvöala: 29,5 ha
Kylvötiheys: 500 siementä /m2
Maalajit: Hieno hieta, hiesu, multamaa
Lannoitus: 50 kg YaraMila Y 6, 250 kg YaraMila Y 5, täsmälannoitus 26.06.2018 YaraBela Sulfan 80 kg/ha, starttifosforia 30 kg/ha kylvön yhteydessä
Esikasvi: Kaura
Kasvinsuojelutoimet: Jetmang 2,0 l 11.06.2018, Amistar 0.30 l 15.06.2018, Starane 333 HL 0.30 l   15.06.2018, Ratio 50 SX 20.00 g 15.06.2018, Terpal 1.20 l 27.06.2018, Delaro SC 325 0.80 l 27.06.2018
Puinti: 18.8. Kasvusto tasaisesti tuleentunut ja pystyssä.
Puintikosteus: 17 %
Sato: Keskisato 5200 kg/ha. Parhaimmilla lohkoilla 6500 kg/ha.

Lue lisää Kaarlesta tuotekortilta

Kommentit

Samankaltaista sisältöä