Olet täällä

Jo kymmenessä vuodessa tapahtunut selvä muutos – lumen sulaminen alkaa Suomessa yhä aikaisemmin

Lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea 5–6 päivää kymmenessä vuodessa. Sulamiskausi on pidentynyt samassa ajassa noin 7 päivällä.

Lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea ja myös sulamiskausi on pidentynyt, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa.

Asia käy ilmi uusimmasta tutkimuksesta, jossa Luke yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa tutki lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014.

Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sulaminen on aikaistunut 5–6 päivää kymmenessä vuodessa. Sulamiskausi on vastaavasti pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa.

Kokonaisheijastavuus pienentynyt

Tutkimuksessa selvitettiin myös kokonaisheijastavuutta eli sitä, miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Kokonaisheijastavuus ennen sulamiskauden alkua on pienentynyt 2–3 prosenttia kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.

Muutos johtuu siitä, että metsän runkotilavuus on alueella kasvanut, mikä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen metsien inventointiaineistosta.

Etelä-Suomessa ei yhtä selkeää trendiä

Etelä-Suomessa selkeitä trendejä sulamiskaudessa tai kokonaisheijastavuudessa ei havaittu, koska sulamiskauden ajoituksen vaihtelu on alueella suurta. Viimeisimpinä vuosina sulaminen oli myös alkanut jo ennen kuin kokonaisheijastavuusarvoja oli saatavilla.

Sen sijaan Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa selkeä suuntaus kohti aikaisempaa sulamista ja pidentynyttä sulamiskautta oli nähtävissä.

Sulamiskauden päättymisessä ei havaittu systemaattista muutosta. Kasvukauden alku seuraa lumen sulamista noin kymmenen päivän viiveellä.

Sekä sulamiskauden aikaistuminen että sitä edeltävän kokonaisheijastavuuden aleneminen edistävät osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin satelliittiaineistoja

Tutkimuksessa käytettiin kokonaisheijastavuuden aikasarjaa, jonka Ilmatieteen laitos on kehittänyt Euroopan sääsatelliittijärjestön tuella. Vertailuaineistoina käytettiin maanpinnan ekosysteemimallia, Suomen Ympäristökeskuksen satelliittipohjaista osittaisen lumipeitteen tuotetta sekä Ilmatieteen laitoksen operatiivisiin mittauksiin perustuvia lumikarttoja.

Lisäksi tarkasteltiin lehtipuiden kasvukauden alun ja lumen sulamiskauden päättymisen yhteyttä. Eri aineistot tuottivat hyvin yhtäpitävät tulokset.

Muista myös Farmitin sääpalvelu

Vaikka kalenteri näyttää vielä sydäntalvea, on Etelä-Suomessa lumen sulaminen lähtenyt jo käyntiin. Lämpötila tulee kuitenkin sahaamaan vielä pitkään nollan molemmin puolin, ennen kuin kevät pääsee kunnolla niskan päälle.

Farmitin sääpalvelussa voit seurata kevään etenemistä ja virittäytyä tulevaan kasvukauteen. Palvelusta löytyy mm. oman paikkakuntasi säätilastot ja -ennusteet sekä tutkasää.

Erityisesti viljelijöille räätälöity Farmit-sääpalvelu on käytössäsi, kun olet kirjautuneena sivuillemme.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus, Farmit.net

Kommentit

Samankaltaista sisältöä