Olet täällä

Aikainen Vertti-ohra vakuuttaa lujakortisuudellaan

Monitahoisten ohrien sadossa ja viljelyominaisuuksissa on menty koko ajan eteenpäin, toteaa janakkalalainen siemenviljelijä Heikki Perälä monen vuoden ja usean ohralajikkeen viljelykokemuksella. Viimeiset kaksi vuotta hän on viljellyt Järvenpään tilallaan lujakortista VerttiBOR-ohraa.

Aikaiset ohrat ovat kuuluneet Järvenpään tilan viljelykiertoon jo usean vuoden ajan, sillä ne mahdollistavat sadonkorjuukauden pidentämisen. Lajikkeen aikaisuus oli tärkeä valintatekijä myös vuonna 2017, jolloin Heikki Perälä päätti aloittaa Vertti-ohran viljelyn. Takana on nyt kaksi hyvin erilaista kasvukautta.

- Edellisvuonna Vertistä tuli tavaraa noin 6500 kiloa hehtaarilta ja puintikosteus taisi olla 17 %:n luokkaa. Viime kesänä Vertti ei pärjännyt ihan samalla tavalla, mutta olosuhteisiin nähden tulos oli tyydyttävä, vertailee Perälä.

Vertti tuotti viime kesänä 4600 kilon hehtaarisadon. Kuuma ja kuiva kesä leikkasi Järvenpään tilallakin erityisesti aikaisten lajikkeiden satoa. Myöhäisillä lajikkeilla kasvussa oli enemmän pelivaraa.

- Juhannuksen tienoilla saadut sateet ehtivät vielä vaikuttaa myöhäisten lajikkeiden sadontuottokykyyn. Aikaisilla lajikkeilla tähkät olivat silloin jo tulossa näkyviin, joten peli oli niiden osalta menetetty. Kehitysrytmi oli aikaisilla lajikkeilla viime kesän säähän nähden väärä, Perälä naurahtaa.

Esikasvina Vertillä oli herne, joka oli jäänyt olosuhteiden takia tilalla puimatta. Se aiheutti Perälälle päänvaivaa lannoituksen suunnitteluun.

- Annoin kylvön yhteydessä typpilannoitusta aika pienen määrän, koska oli vähän arvoitus, paljonko puimattomasta herneestä typpeä lopulta vapautuu. Sellainen tuntuma vähän jäi, että ei siinä kuivuudessa paljoakaan, miettii Perälä.

Viljelyvarmuutta ja satopotentiaalia

Tilalla päästiin puimaan Verttiä elokuun puolivälissä. Kaksi päivää ennen puintia lohkolle osui raju ukkoskuuro, mutta Vertin luja korsi ja maltillinen määrä korrensäädettä pitivät sen hyvin pystyssä. Puintihetkeä Perälä joutui hieman miettimään.

- Vertti tuli nätisti oraalle, mutta sivuversot kehittyivät tosi paljon jälkijunassa, joten kasvusto oli vähän kirjavaa. Lohkojen välillä oli myös iso ero siinä, miten kasvit tulivat oraalle. Multava osa oli edellä kehityksessä, kertoo Perälä.

Puinti-ikkunaa pidentääkseen Perälä antoi lippulehdille kasvinsuojeluainetta, jolla sanottiin olevan tautisuojan lisäksi vaikutusta kasvin kykyyn sietää kuivuusstressiä.

- Sellainen tuntuma jäi, että ruiskutuksesta oli kyllä apua, eikä kasvi ränsistynyt ihan niin nopeasti syksyllä, sanoo Perälä.

Hyvistä kokemuksista huolimatta Verttiä ei näillä näkymin nähdä Järvenpään tilan pelloilla ensi kesänä. Viljelijä kuitenkin vakuuttaa, ettei päätöksellä ole mitään tekemistä lajikkeen kanssa tai sen, ettei haluaisi enää viljellä ohraa.

- Ohrasta taitaa tulla välivuosi, koska en saa mahtumaan sitä viljelykiertoon. Esikasvit klikkaavat, sillä ne täytyy ottaa tässä siemenviljelyssä huomioon, sanoo Perälä.

Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Järvenpään tilalla viljellään ensi kesänä nurminataa, kevätvehnää, hernettä ja rypsiä. Syysvehnän Perälä on jo kylvänyt lohkolle, jonne Verttikin olisi sopinut.

-  Jos käy niin, että syysvehnä ei talvehdi, niin laitan siihen tilalle joko Verttiä tai aikaista kauraa. Vertti vaikuttaa korrenlujalta lajikkeelta. Myös satopotentiaalia sillä näyttäisi näiden kahden viljelyvuoden perusteella olevan, sanoo Perälä.

 

Vertin viljelytekniikka Järvenpään tilalla

Lohkojen muokkaustoimet: Kevätkyntö
Kylvöpäivä: 20. toukokuuta
Kylvöala: 8 ha
Kylvötiheys: 450 siementä /m2
Maalajit: Runsasmultainen hiue
Lannoitus: Kerralla kylvön yhteydessä 90 kg N, lehtilannoitteet myös käytössä
Esikasvi: Herne
Kasvinsuojelutoimet: Rikkatorjunta, tautitorjunta
Puinti: 14. elokuuta
Puintikosteus: 16-18 %
Sato: 4600 kg/ha

Kommentit

Samankaltaista sisältöä