Olet täällä

Kasvinterveys varmistaa hyvän sadon ja ravinteiden tehokkaan käytön

Kasvinsuojelun merkitys korostuu ilmasto-olojen muuttuessa, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa. Jos kasvinsuojelusta ei huolehdita, kasvintuhoojien aiheuttamat satotappiot voivat johtaa tilanteeseen, jossa osa kasveille annetuista ravinteista jää käyttämättä ja riski ravinnepäästöihin kasvaa. 

Luken TerveKasvi -hankkeessa selvitettiin viljelykasvien käyttämien ravinteiden ja kasvinterveyden välisiä vuorovaikutuksia. Niiden huomioiminen tukee nykyistä kannattavampaa ja ympäristölle riskittömämpää tuotantoa.

Terve kasvi kotiuttaa annetut ravinteet

Hankkeessa arvioitiin rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutusta viljakasvien satoon sekä pellolta sadon mukana poistuviin ravinnemääriin. Koeaineistot olivat jopa 1960-luvulta alkaen.

”Torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kiloa hehtaarilta. Jos ohran ja vehnän tuotannossa ei tehtäisi mitään kasvinsuojelutoimenpiteitä, nykyisillä viljelyhehtaareilla ravinnetappiot olisivat jopa 14 miljoonaa kiloa typpeä ja 2,8 miljoonaa kiloa fosforia vuodessa”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja erikoistutkija Marja Jalli

Viljelykasvit kilpailevat rikkakasvien kanssa sadontuotantoon tarvittavista panoksista, kuten vedestä ja ravinteista. Jokioisilla tehtyjen kenttäkokeiden mukaan rikkakasvien hivenravinnemäärät kuiva-ainekiloa kohti ovat suurempia kuin ohralla tai vehnällä. Rautaa rikkakasvit keräsivät suhteellisen paljon, jopa 1 509 grammaa hehtaarilta. Kun rikkakasvien massat pysyvät pieninä, ovat vaikutukset viljelykasvien ravinteiden saantiin pieniä.

Huomio hivenravinteisiin

Viljelykasvin tasapainoinen ravinteiden saanti voi vähentää kasvitautien haittavaikutuksia. Tämä havaittiin kasvihuoneolosuhteissa.

”Kauralle kylvölannoituksen yhteydessä annettu mangaani ja sinkki paransivat kauran Fusarium-sienten heikentämää itävyyttä pelkkään NPK-lannoitukseen verrattuna. Nurminadan lehtilaikkutautien oireet etenivät merkitsevästi hitaammin, kun kasvit saivat NPK-lannoitteen lisäksi myös mangaania, rikkiä ja sinkkiä”, Jalli kertoo.

Maaperän hyvinvointi luo perustan

Satokasvien ravinteiden käytön tehokkuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat kasvintuhoojien lisäksi maaperä- ja sääolosuhteet. Pitkäaikainen viljelykierto näyttäisi lisäävän mikrobiston kokonaismäärää ohran monokulttuuriin verrattuna. Runsas mikrobiston määrä edistää peltomaan luontaista taudinaiheuttajien tukahduttamiskykyä. Kenttäkokeen perusteella muokkauksen keventäminen kerryttää mikrobistoa pintamaahan. 

Kasvinravinteet vaikuttavat myös eläinten terveyteen

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden lämpötila voi tulla kriittiseksi tekijäksi ravinteiden hyödyntämisessä märehtijän elimistössä. Tämä voi johtaa eläinten terveysongelmiin sisäruokintakaudella etenkin sateisten ja viileiden kesien jälkeen.

”Eri nurmikasvilajit, lämpötila ja lannoitteen typpitaso vaikuttavat eläinten terveyden kannalta kriittisten pää- ja hivenravinteiden ottoon. Saimme uutta tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa rehun kivennäiskoostumus muuttuu lehmän kannalta epäedulliseksi, eli halvausriski ja tiinehtymisongelmat ovat vaarana. Tieto edesauttaa viljelijöiden varautumista erilaisten rehujen käyttöön, millä on sekä taloudellinen että eettinen merkitys”, Jalli jatkaa.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentit

Samankaltaista sisältöä