Kevätkylvöjä lopeteltu hyvässä säässä

Kevätkylvöt ja talvehtineiden kasvustojen kehitys ovat Etelä-Suomessa edelleen viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. Maan keski- ja pohjoisosissa kevääntulo on normaalissa aikataulussaan.

Kevätviljojen kylvöt pääsivät toukokuun alun takatalven jälkeen uudelleen vauhtiin äitienpäivän aikoihin, ProAgria uutisoi. Vain Lapissa kevätviljojen kylvöjä ei ole päästy aloittamaan peltojen märkyyden vuoksi. Kylvöt on saatu päätökseen ensimmäisenä kylvöt aloittaneessa Varsinais-Suomessa sekä Länsi-Uudellamaalla. Kevätkylvöt ja talvehtineiden kasvustojen kehitys ovat Etelä-Suomessa edelleen viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. Maan keski- ja pohjoisosissa kevääntulo on normaalissa aikataulussaan. Viime päivien lämmin sää on nopeuttanut kasvua.

Toukokuussa sateita on saatu eniten osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja osassa Keski-Suomea sateet hidastivat peltojen kuivumista ja siten kylvötöiden etenemistä, mutta muualla pellot ovat kuivuneet hyvin ja ovat olleet hyvin muokkautuvia. Tälle viikolle ennustetut, peltojen kosteustilannetta tasaavat sateet ovat tervetulleita kylvöjen ja istutusten jälkeisen kasvuun lähdön varmistamiseksi.

Yöpakkaset ovat vaurioittaneet mansikoiden, herukoiden ja omenoiden kukkia Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, mutta toistaiseksi ei vielä pystytä arvioimaan vioitusten vaikutusta satoon. Yöpakkaset ovat vioittaneet jonkin verran myös Etelä-Suomen syysviljoja sekä kukintaansa aloittavia syysöljykasveja, mutta merkittävämmiltä tuhoilta on säästytty. Viime viikkoon jatkuneet kylmät yöt ovat kuitenkin jarruttaneet jonkin verran syysviljojen, kuminan ja nurmien kasvuun lähtöä.

Syysviljat ja nurmet hyvässä kasvussa

Viikonloppuna alkanut hellejakso on saanut syysviljat, kuminan ja nurmet nopeaan kasvuun. Etelä-Suomessa ruiskasvustot ovat jo korrenkasvuvaiheessa, syysvehnä pensomisvaiheessa ja syysöljykasvit kukkivat tai ovat juuri aloittamassa kukintaansa. Ruiskasvustot ovat hyväkuntoisia lähes koko maassa lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, Etelä-Karjalaa ja Pohjois-Savoa, jossa kasvustot arvioidaan välttäviksi. Pohjois-Savossa on jouduttu paikoitellen rikkomaan jopa 60 prosenttia ruiskasvustoista talvivaurioiden vuoksi. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla syysvehnäkasvustot ovat tavanomaista heikompia, muualla kasvustojen kunto on tyydyttävä. Tavanomaista huonokuntoisempia syysöljykasvikasvustoja on puolestaan Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, muualla kasvustot ovat tyydyttäviä kunnoltaan. Kuminakasvustot ovat kunnoltaan vähintään tyydyttäviä suuressa osassa maata, ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kuminakasvustot arvioidaan kasvultaan välttäviksi.

Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Etelä-Karjalassa. Pohjois-Savossa ja Kainuussa uusien nurmien kunto arvioidaan välttäväksi, mutta muualla tyydyttäväksi. Vanhat nurmet selvisivät viime kesän kuivuudesta paremmin ja se näkyy myös uusia nurmia parempana talvehtimisena ja kasvuunlähtönä. Uusilla nurmilla joudutaan tekemään paikkauskylvöjä tavanomaista enemmän Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Poutasäät vauhdittavat kevätkylvöjä

Kevätviljojen kylvöt on saatu päätökseen ensimmäisenä kylvöt aloittaneessa Varsinais-Suomessa sekä Länsi-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla, osassa Satakuntaa, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla kevätvehnän kylvöt ovat lopuillaan, mutta Pohjois-Karjalassa kevätvehnän kylvöt ovat vasta alussa.

Kauran kylvöt ovat pahimmin kesken Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, jossa kaurasta on ehditty kylvää vasta 20-40 prosenttia. Ohran kylvöt puolestaan ovat aivan alussa osassa Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa ohrasta on kylvetty vasta 5-30 prosenttia. Lapissa kevätviljojen kylvöjä ei ole vielä päästy aloittamaan.

Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljat ovat orastuneet vähintään tyydyttävästi. Etelä-Suomen rannikkoalueella runsaat sateet yhdessä tuulisen ja lämpimän sään kanssa ovat kuorettaneet savimaita. Toisaalla taas kuivuus alkaa jatkuessaan jo rajoittaa kasvustojen kehitystä.

Sokerijuurikkaan kylvöt on saatu päätökseen lähes kaikilla sokerijuurikkaan viljelyalueilla. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt jatkuvat vielä. Ensimmäisenä kylvetyt sokerijuurikaskasvustot ovat taimettuneet tyydyttävästi.

Rapsin kylvöt ovat kesken enää Kymenlaaksossa, jossa on vielä kylvämättä 30 prosenttia alasta. Kevätrypsin kylvöt on saatu päätökseen eteläisimmässä Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella, mutta Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla rypsin kylvöt ovat vasta alussa. Etelä-Suomessa ensimmäisenä kylvetyt kevätöljykasvien kasvustot ovat jo taimettuneet.

Varhaisperunoiden istutukset on saatu päätökseen koko maassa. Ensimmäiset Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa istutetut varhaisperunakasvustot ovat hyvässä kasvussa. Kesäperunan istutukset on jo tehty Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla istutukset ovat täydessä käynnissä. Myös varastoitavan perunan istutukset ovat loppusuoralla Etelä-Suomessa, mutta Pohjanmaalla istutukset jatkuvat vielä. Kainuussa ja Lapissa perunan istutuksia ei ole vielä aloitettu.

Vihanneskasvustot ovat lähteneet hyvin kasvuun lämpimien säiden ansiosta. Etelä-Suomessa on jouduttu varmistamaan ja nopeuttamaan vihannesten kasvuun lähtöä kastelun avulla. Varhaisvihannesten istutukset ja vihannesten kylvöt ovat edenneet normaalissa aikataulussa. Parhaillaan kylvetään viimeisiä eriä kesä- ja varastoporkkanaa, punajuurta, lanttua sekä tilliä. Varastovihannesten sekä kesälajien istutukset jatkuvat vielä. Kukka-, puna- ja parsakaalin sekä jäävuorisalaatin istutukset jatkuvat sadonajoitussuunnitelmien mukaisesti.

Ensimmäiset tuholaiset riesana

Viime viikolla Etelä-Savoon ja -Karjalaan tuli itätuulien mukana ensimmäiset kaalikoit ja niitä saapui lisää viikonlopun aikana erityisesti Hämeeseen ja Pohjanmaalle. Tarkkailu on edelleen tarpeen kaali- ja öljykasveilla. Lentävät kaalikoit munivat kasvustoihin ja toukat voivat aiheuttaa merkittäviä syöntivioituksia kasvustoihin. Aikainen esiintyminen lisää riskiä useiden sukupolvien syntymiselle. Kaalikoin lisäksi on ajankohtaista tarkkailla kirppoja taimettuvilla kevätöljykasveilla ja rapsikuoriaisia syysöljykasveilla. Rikkakasvitilanne pelloilla on tavanomainen koko maassa.

Herukat aloittaneet kukintansa

Ensimmäiset erät kotimaista mansikkaa ovat kypsyneet Etelä- ja Keski-Suomen kasvihuoneissa. Etelä-Suomessa harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa kukinta on runsaimmillaan ja myös avomaalla kukinta on alkamassa. Maan keskiosissa harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa kukinta on pian alkamassa, mutta avomaalla mansikan kukkanuput eivät vielä ole näkyvissä.

Vadelmakasvustot ovat talvehtineet hyvin runsaslumisen talven ansiosta. Vadelma on aloittanut kasvunsa Pohjois-Karjalaa myöten, mutta kukkanuput eivät vielä ole näkyvissä. Herukat ovat aloittaneet kukintansa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa. Omenoiden kukinta on alkamassa Ahvenanmaalla ja eteläisimmässä Suomessa. Toukokuun alun yöpakkaset ovat vioittaneet mansikoiden ja herukoiden kukintoja maan eteläosissa, mutta vahinkojen vaikutuksia satomuodostukseen ei vielä pystytä arvioimaan. Kasvustoissa on ollut runsaasti pölyttäjiä liikkeellä.

Lähde: ProAgria Kasvutilannekatsaus 2/21.5.2019

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja