Olet täällä

Ajankohtaista kasvinsuojelussa

Sienitaudit vauhdissa viljakasvustoissa

Sateen ja poudan vaihtelu on suosinut lehtilaikkutautien etenemistä kaikilla viljoilla. Siemenlevintäistä verkkolaikkua esiintyy yleisesti. Oireet ilmenevät ensimmäisessä kasvulehdessä tummana laikkuna. Tauti on paikoin levinnyt ensimmäiseltä kasvulehdeltä myös nuoremmille kasvulehdille.

Kevätvehnän kevytmuokatuilla monokulttuurilohkoilla esiintyy paikoin hyvin runsaasti kasvijätelevintäistä pistelaikkua. Voimakkaassa tartunnassa lehdessä on tummia pieniä laikkuja yleisvärityksen ollessa kellertävä. Mikäli lehtilaikkutautien oireet ovat tunnistettavissa, niitä esiintyy kasvustossa tasaisesti ja kasvusto on elinvoimainen, kannattaa tautien torjunta yhdistää rikkakasvien ruiskutukseen.

Kosteudesta kellastuneiden ohrien kasvitautitorjunta voi vikuuttaa kasvia, jolloin torjunnan kanssa kannattaa odottaa, kunnes kasvu on taas lähtenyt kunnolla liikkeelle.

Timoteissa käämitautia

Timoteissa on havaittu käämitautia. Oireet näkyvät valkoisena kattavana nukkana korren ympärillä. Timotein lisäksi myös koiranheinä on taudille altis. Käämitautia esiintyy runsaimmin vanhemmissa kasvustoissa ja se voi edetessään aiheuttaa merkittäviä satotappioita.

Käämitauti etenee hyvin lämpimässä säässä. Vaaleasta rihmastosta itiöt leviävät edelleen ja sienikasvusto muuttuu keltaiseksi. Siemenheinien lehtilaikkutorjuntaan hyväksytyllä atsoksistrobiinilla on havaittu tehoa myös käämitautiin. Torjunta tulee tehdä viimeistään, kun ensimmäiset keltaiset oireet ovat näkyvissä.

Rikkakasvitorjunnassa huomioitavaa

Jo taimella olevat viljat, etenkin ohrat, kärsivät paikoin liiasta maan märkyydestä ja hapettomuudesta. Tällaisia kasvustoja ei pidä rasittaa rikkakasvitorjunnoilla. Maan kuivuessa ohra kasvattaa uusia lehtiä ja kellastumat jäävät piiloon.

Kevätviljojen rikkakasvitorjunta-aika on käynnissä. Helteellä ruiskutuksia ei pidä tehdä päiväaikaan vioitusten välttämiseksi. Pelto-ohdaketta ja -valvattia on taimettunut vaihtelevassa säässä paljon ja niiden torjuntaan sopivat fenoksiherbisidit.

Puolilehdettömien ja lehdettömien herneiden yrttimäiset rikkakasvit torjutaan herneen ollessa 5 – 10 cm korkeaa, bentatsoni-, aklonifeeni-, metributsiini-, MCPA- tai pendimetaliini (Minor use) -valmisteilla rikkakasvilajiston mukaisesti. Valikoivia juolavehnän torjuntaherbisidejä ei saa tehon heikkenemisen takia käyttää helteellä. Juolavehnä torjutaan 4 – 6 lehtiasteella, huomioiden pitkät varoajat.

 

Lähde: Maatalousinfo/Luke

Kommentit

Samankaltaista sisältöä