Ajankohtaista kasvinsuojelussa

Rapsikuoriaisia on paikoin erittäin runsaasti ja niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista.

Öljykasveilla runsaasti tuholaisia

Rapsikuoriaisia on paikoin erittäin runsaasti ja niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi.

Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. Vaihtoehtoina perinteisille pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotinoidi-valmisteet sekä indoksakarbi ja pymetrotsiini. Neonikotinoidien, indoksakarbin ja pymetrotsiinin käyttö on sallittu vain kerran kasvukaudessa. Torjunnassa on huomioitava myös mehiläisvaroitukset.

Kaalikoita lentelee edelleen runsaasti öljykasvipelloilla, mutta myös toukkia ja koteloita on havaittu paikoin kasvustoissa. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä, vaikkakin neonikotinoidien teho kaalikoihin on heikko.

Härkäpavuissa lehtihometta

Härkäpapukasvustoista on havaittu lehtihometta. Oireet näkyvät harmahtavan vaaleina laikkuina lehdissä. Lehden alapinnalla voi nähdä harmahtavaa rihmaston kasvua. Myöhemmin laikut tummenevat ja niitä on enää vaikea erottaa muista vioituksista.

Taudinaiheuttajat voivat säilyä maassa jopa 10 vuotta. Suomessa ei ole lehtihomeelle hyväksyttyjä torjunta-aineita, mutta sen esiintyminen kannattaa huomioida viljelykiertoa suunniteltaessa.

Tähkä- ja vehnäsääsken tarkkailu alkaa

Tähkä- ja vehnäsääsken lento on alkanut ja tarkkailu on ajankohtaista vehnäkasvustoissa etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Sääsket munivat vehniin, joiden tähkä on hiukankin esillä. Riski jatkuu kukintavaiheeseen saakka.

Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6-7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää.

Viljakasvustoissa on lisäksi runsaasti ripsiäisiä ja jonkin verran kahukärpäsiä, kirvoja ja kaskaita. Myös perhostoukkien ja kirppojen aiheuttamia korren tyven vioituksia on havaittu.

Syysvehnien kasvitautitorjunta ajankohtaista

Tähkällä olevien syysvehnien tarkkailu on ajankohtaista mahdollisen torjuntatarpeen arvioimiseksi. Monin paikoin oireet ovat vielä alalehdillä mutta sääolosuhteet ovat suosineet sienitautien, erityisesti härmän etenemistä.

Aikaisemmat kevätviljat ovat lippulehtivaiheessa ja näissä on hyvä seurata erityisesti ohran verkkolaikun ja vehnän pistelaikun etenemistä ja suojata ylimmät lehdet tautioireilta. Verkko- ja pistelaikku etenevät hyvin kuivemmissakin olosuhteissa.

Viljojen rikkakasvit ja laontorjunta

Viljoilla rikkakasvit torjutaan ennen korrenkasvun alkua. Etenkin jos viljelykasvi kilpailee heikosti, tarvitaan tehokasta torjuntaa rikkakasvien siemenpankin suurenemisen estämiseksi. Torjuntakäsittelyt voivat aiheuttaa lämpimissä ja kosteissa oloissa vaalenemia ja muutoksia kasvussa, mutta ne häviävät noin viikon kuluessa.

Laontorjuntaan ovat käytettävissä Moddus-valmisteet (Sonis, Trimaxx), Medax Max ja Cerone sekä Terpal. Käsittelyaika on viljan pensomisesta ja korrenkasvun alusta lippulehtivaiheeseen. Kasvunsääteen käyttömäärään ja tarpeeseen vaikuttavat kasvuston kunto, viljalaji, lajike, lannoitustaso, maalaji sekä käsittelyä edeltävä ja sitä seuraava sää.

Lähde: Maatalousinfo/Luke

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja