Olet täällä

Kalkilla pitkäkestoista parannusta maaperään ja satotasoihin

”Varsinkin ylläpitokalkitus olisi hyvä pitää kunnossa, mutta pahaksikin päässyt tilanne on vielä kannattavaa korjata”, sanoo kasvinviljelyagronomi Patrik Erlund Nylands Svenska Lantbrukssällskapista. Jo yli kymmenen vuotta kestäneen kalkituskokeen tulokset puhuvat puolestaan, kun kalkituksen vaikutukset näkyvät edelleen kunnostetun koealan satotasoissa ja viljavuusanalyysissa.

Nordkalkin ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin kalkituskoe on aloitettu vuonna 2008 Nordkalkin toimesta, mutta alun perin viisivuotiseksi tarkoitettua koetta päätettiin jatkaa mielenkiintoisen ja yleishyödyllisen aiheen sekä kalkituksen pitkäaikaisen vaikutuksen vuoksi.

Lähtökohtana kokeelle on ollut kunnostettava pelto, jonka pH on ollut matala 5,3. ”Etenkin tällä alueella on paljon liejusavisia peltoja, joissa savikerroksen alla on ongelmia aiheuttavia vanhan meren pohjan sulfaattikerroksia” Erlund kertoo.

Koealueen peltomaan kalkituskäsittelyt tehtiin vuonna 2008 kahdella eri määrällä, 7 ja 14 tonnia kalkkia hehtaarille. Kahden vuoden kuluttua kalkituskäsittelyn saaneisiin koeruutuihin lisättiin vielä Nordkalkin Mg3 -kalkkia 7 tonnia hehtaarille. Näillä levitysmäärillä tavoitteena oli nostaa pH tasolle 6,3 ja 6,8. 

Määrää ja laatua satoihin

Aivan tavoiteltuihin lukemiin ei kokeessa olla päästy, mutta vaikutukset ovat silti olleet huomattavia. ”Kalkituksella on ollut nousujohteinen vaikutus viidestä kuuteen vuoteen, jonka jälkeen tilanne on tasaantunut ja lähtenyt pikkuhiljaa hiipumaan”, Erlund kertoo.Kalkituksen vaikutukset näkyvät kasvustoissa pitkään. Vasemmalla kalkitsematon ruutu, oikealla 14 t/ha kalkittu.

Parantuneella pellon pH:lla on ollut merkittäviä vaikutuksia pitkällä aikavälillä myös satoihin. ”Kalkituksen vaikutukset näkyvät vieläkin, vaikka yli kymmenen vuotta on jo kulunut. Sadonlisäykset ovat suuria ja kaurallekin on saatu merkittäviä sadonlisäyksiä, vaikka usein puhutaan, että kaura sietäisi happamuutta.”

Tuloksia Erlund pitää realistisina, sillä vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista.

Erlundin mukaan viljelijöiden kannattaisi panostaa etenkin ylläpitokalkitukseen. Kalkituksen huomiointi jää usein vähemmälle, koska peltojen pH laskee hitaasti ja kalkituksen vaikutuksen ja tärkeyden havaitsee vasta toimenpiteen jälkeen.

Lue koko juttu täältä.

Patrik Erlund Nylands Svenska Lantbrukssällskapista koeruutujen äärellä.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä