ProAgria: Kesän säät suosineet kasvua

Kesäkuun lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa runsaan viikon edellä keskimääräisestä.

Kesäkuun lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa runsaan viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on lähes normaalissa aikataulussaan. Säilörehun ensimmäinen sato on saatu talteen suuressa osassa maata hyvissä sääoloissa. Kuivaheinän korjuu on käynnistynyt maan etelä- ja keskiosissa. Varhaisperunan, varhaisvihannesten ja mansikan satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Kesäkuun sateet ovat tulleet kuuroina, joten kasvuolosuhteet vaihtelevat paljon sekä alueellisesti että tilojen välillä. Etelä-Suomessa kasvustot ovat jo alkaneet kärsiä kuivuudesta, joten sateita tarvitaan pikaisesti hyvän sadon varmistamiseksi.

Kuivaheinän korjuu alkamassa

Säilörehu on saatu lähes korjattua maan etelä- ja keskiosissa erinomaisissa sääoloissa. Lapissa säilörehun korjuu aloitettiin juhannusviikolla, mutta sateista johtuen korjuu ei ole päässyt etenemään alkua pidemmälle. Sato arvioidaan määrältään hyväksi tai jopa erinomaiseksi suurimmassa osassa maata lukuun ottamatta Keski-Pohjanmaata, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Laadultaan säilörehu on hyvää lukuun ottamatta Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Keski-Pohjanmaata, jossa laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Säilörehun toisen sadon kannalta kunnon sateita kaivataan jo kipeästi. Etelä-Suomen rannikkoalueen nurmet kärsivät jo kuivuudesta, joten niiton jälkeinen kasvu on ollut tavanomaista heikompaa. Muualla nurmien kasvu on tyydyttävää. Rikkakasvien torjunta on onnistunut tyydyttävästi. Osalla nurmikasvustoja rikkakasvitorjuntaa ei tehty keväällä, mistä johtuen nurmissa näkyy paikoitellen paljon voikukkaa, hevonhierakkaa ja leinikkiä.

Juhannusta edeltäneet säät olivat suosiollisia kuivaheinän korjuulle. Kuivaheinän korjuu päästiinkin aloittamaan Keski-Pohjanmaata myöten juhannusviikolla. Etelä-Suomessa kuivaheinästä on korjattu jo puolet. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kuivaheinän korjuun arvioidaan alkavan heinäkuun alussa. Kuivaheinän korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kuivaheinäsadosta odotetaan määrältään ja laadultaan hyvää. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat olemassa.

Ensimmäiset kevätviljat tulossa tähkälle

Aikaiset ohrat ja kaurat ovat tulleet tähkälle ja röyhylle ensimmäisenä kylvetyissä kasvustoissa Etelä-Suomessa. Muualla Suomessa kevätviljat ovat korrenkasvuvaiheessa ja Lapissa vasta oraalla. Sääolot ovat edistäneet kevätviljojen kasvua, ja kasvustot ovat kunnoltaan hyviä suurimmassa osassa maata. Edellytykset hyvälle viljasadolle ovat olemassa. Etelä-Savossa ja Pohjois-Suomessa kasvustot arvioidaan tyydyttäviksi.

Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet hyvin lähes koko maassa, vaikka tuuli paikoitellen vaikeutti rikkakasviruiskutuksia. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lapissa rikkakasvien torjuntatulos arvioidaan tyydyttäväksi. Kasvustoissa on havaittavissa paikoin runsaasti lehtilaikkutauteja, mutta tuholaisista ei ole enää ollut haittaa viljapelloilla.

Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjanmaalla kukinta jatkuu edelleen. Ruiskasvustot ovat tyydyttäviä tai hyviä, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla jopa erinomaisia. Syysvehnä on tulossa tähkälle maan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisempana kasvustot ovat vielä korrenkasvuvaiheessa. Syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan hyviä suuressa osassa maata. Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin, eikä kasvitaudeista tai tuholaisista ole ollut merkittävää haittaa.

Rypsi aloittanut kukintansa Etelä-Suomessa

Ensimmäiset kevätrypsi- ja rapsikasvustot ovat aloittaneet kukintansa Etelä-Suomessa, mutta Pohjanmaalla kasvustot ovat vielä ruusukevaiheessa. Kasvustot ovat tavanomaista heikompia Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Muualla kevätöljykasvien kasvustot ovat tyydyttäviä.

Syysrapsi on jo kukkinut Etelä-Suomessa, mutta Etelä-Pohjanmaalla kukinta jatkuu vielä. Syysrapsikasvustojen kunto vaihtelee välttävästä hyvään. Rikkakasvien torjunta on pääosin onnistunut hyvin. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla rikkakasvien torjunnan teho on jäänyt välttäväksi.

Kaalikoita, rapsikuoriaisia ja kirppoja on esiintynyt runsaasti ja ne ovat aiheuttaneet paljon ongelmia öljykasvikasvustoissa. Kasvustojen tarkkailu on edelleen tärkeää ja tarpeen mukaista torjuntaa voidaan tehdä aina kukintaan asti huomioiden kuitenkin luontaisten vihollisten esiintyminen.

Sokerijuurikaskasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä. Vain Satakunnassa sokerijuurikaskasvustojen kunto arvioidaan välttäväksi. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin. Varsinais-Suomessa sokerijuurikaskasvustoissa on havaittu runsaasti tuholaisia.

Varhaisperunan nostot käynnistyivät kesäkuun alkupuolella ja ovat nyt parhaimmillaan. Varhaisperunan päätuotantoalueella Lounais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa säät ovat suosineet varhaisperunan kasvua. Sadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi. Kesä- ja varastoperunakasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin useimmilla alueilla. Perunarutosta ei ole vielä havaintoja, mutta kasvustojen rehevöityessä ja umpeutuessa riski taudin esiintymiselle kasvaa. Mikäli sää muuttuu kosteaksi, ruton torjunta on ajankohtaista ensimmäisissä istutuksissa jo ensi viikosta alkaen.

Kuminakasvustot ovat hyvässä tai tyydyttävässä kasvussa. Alkukasvukauden sääolot ovat suosineet myös kuminakasvustojen kehitystä. Härkäpapukasvustojen kunto vaihtelee tyydyttävästä hyvään eri puolilla maata. Etelä-Suomessa härkäpapukasvustot kärsivät jo kuivuudesta ja ovat tulossa kukalle ennenaikaisesti.

Mansikan pääsatokausi alkamassa

Kausihuoneissa kypsyneitä mansikoita on ollut myynnissä jo kesäkuun alusta lähtien. Etelä- ja lounaisrannikolla korjataan parhaillaan satoa harsolla suojatuista kasvustoista ja myös avomaan mansikoiden poiminta on pääsemässä vauhtiin. Korjatun sadon laatu on ollut hyvä; mansikat ovat makeita yö- ja päivälämpötilojen voimakkaan vaihtelun ja aurinkoisten säiden ansiosta.

Kuluvan viikon aikana harson alla sekä tunneleissa kasvaneita mansikoita päästään poimimaan myös muualla maan etelä- ja keskiosissa. Maan keskiosissa varsinaisen pääsatokauden odotetaan alkavan heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Viime päivien sateet ovat olleet tarpeen marjakoon kasvattamiseksi, mutta satokaudella sään toivotaan pysyvän poutaisena. Kostea ja lämmin sää lisää harmaahomeen riskiä ja rankat ukkoskuurot voivat vioittaa marjoja. Tällä hetkellä edellytykset sadon onnistumiselle ovat hyvät.

Herukoiden ja omenoiden raakileet kehittyvät hyvää vauhtia. Satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Vadelmakasvustot ovat pölyttyneet hyvin ja vadelman satokauden arvioidaan alkavan heinäkuun puolivälin jälkeen. Kasvutunneleissa vadelman satokausi on jo käynnissä.

Vihanneskasvustot ovat hyvässä kasvussa. Avomaan varhaisvihannesten satokausi lähti käyntiin kesäkuun puolivälissä. Ensimmäisten varhais-, parsa- ja kukkakaali- sekä salaattierien korjuu on lopuillaan ja pian päästään istuttamaan tilalle uudet taimet myöhäissyksyn satokautta varten. Varhaisvihannessadon laatu on ollut hyvä.

Tuholaisten tarkkailu on edelleen tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Ripsiäisiä on havaittu paikoin aiempia vuosia enemmän. Kaalikoit ja rapsikuoriaiset ovat löytäneet tiensä myös kaalipelloille. Kaalipelloilla on syytä tarkkailla myös gammayökkösten toukkien esiintymistä. Porkkanapelloilla puolestaan on tarpeen jatkaa porkkanakempin ja -kärpäsen havainnointia.

Lähde: ProAgria

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja