Ajankohtaista kasvinsuojelussa 18.7.

Tuholaisten torjunta viljakasvustoissa tässä vaiheessa on vain harvoin kannattavaa.

Öljykasvisato jäämässä paikoin heikoksi

Kevätöljykasvit ovat kärsineet tuholaisvioituksista. Kasvustot ovat monin paikoin harvoja ja kukinta on jäänyt vähäiseksi. Paikoin on havaittu myös lituvioituksia.

Kaalikoin ja gammayökkösen toukkien esiintymistä kannattaa edelleen seurata. Olemassa olevista poikkeusluvista huolimatta lisätorjuntojen mielekkyys kannattaa harkita kasvustojen kunnon mukaan. Valmisteita käytettäessä on huomioitava rajoitukset, jotka löytyvät Tukesin poikkeusluvat hätilanteissa -verkkosivulla olevista käyttöohjeista.

Hernekääriäisen lento hiipumassa

Hernekääriäisen lento alkaa olla Etelä-Suomessa jo pääosin ohi, mutta kääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on vaihtelua. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella.

Hernekirvojen ja gammayökköstoukkien tarkkailu on edelleen ajankohtaista. Tietyille valmisteille on myönnetty poikkeuslupia gammayökkösen torjuntaan herneeltä ja härkäpavulta Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät Tukesin verkkosivulta. Torjunnassa on huomioitava myös valmistekohtaiset varoajat.

Tähkäsääsken lisäksi viljakasvustoissa vain satunnaisia tuhohyönteisiä

Tähkäsääsken tarkkailu jatkuu vehnällä kukintavaiheeseen saakka. Muuten tuhoeläintilanne viljakasvustoissa on rauhallinen. Kirvoja löytyy vain muutamilta lohkoilta ja kasvustoissa on runsaasti kirvojen luontaisia vihollisia.

Suomessa satunnaisempien kasvintuhoojien kuten viljakukon, miinaajakärpäsen, luteiden, ripsiäisten sekä perhos- ja lehtipistiäistoukkien aiheuttamia vioituksia voi esiintyä paikoin. Tuholaisten torjunta viljakasvustoissa tässä vaiheessa on vain harvoin kannattavaa.

Koloradonkuoriaisten tarkkailu perunakasvustoista on nyt ajankohtaista

Vaikka vuosien 2018 ja 2017 kesinä ei Suomessa todettu yhtään uutta koloradonkuoriaisesiintymää, on mahdollista, että kuoriaisia on voinut talvehtia perunapelloissa. On myös mahdollista, että kuoriaisia on kulkeutunut tai kulkeutuu ilmavirtausten mukana niin etelästä kuin idästäkin. Yleisimmin koloradonkuoriaisia on Suomeen kulkeutunut kaakkoisten ilmavirtausten mukana. Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo ja itäinen Uusimaa ovat suurimman riskin alueita.

Ruokaviraston kasvinterveysyksikkö korostaa, että kaikkien perunanviljelijöiden tulee nyt omatoimisesti tarkkailla perunakasvustoja. Baltiassa ja Venäjällä on pysyvä kuoriaiskanta, joten kuoriaisia voi kulkeutua Suomen lähialueilta sopivien ilmavirtauksien mukana itäiseen ja eteläiseen Suomeen.

”Nyt on tärkeää, että kaikki perunanviljelijät ja palstaviljelijät tarkkailevat perunakasvustojaan. Torjunta on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin esiintymä todetaan. Yksittäisiä koloradonkuoriaisia todetaan aina silloin tällöin avomaalla tuotetuista kasvituotteista, kuten salaateista, vihanneksista, marjoista, taimista tai melkeinpä mistä vain tuotteesta, joiden alkuperä on jokin muu EU-maa. Tämä leviämisreitti on myös hyvä huomioida, etteivät kuoriaiset pääsisi Suomessa perunakasvustoon”, sanoo ylitarkastaja Atro Virtanen Ruokaviraston kasvinterveysyksiköstä.

Ruokavirasto kehottaa soittamaan kaikista koloradonkuoriaisepäilyistä päivystysnumeroon, joka on 040 801 4407 (varmimmin klo 10 - 18, myös viikonloppuisin). Puhelun yhteydessä Ruokavirasto antaa ohjeet jatkotoimista. Epäilystä voi myös ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Sähköpostiin voit myös lähettää kuvan epäillystä kuoriaisesta.

Tarkastuksista ja torjunnasta vastaavat Ruokaviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajat. Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista.

Lähde: Maatalousinfo/Luke, Ruokavirasto

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja