Ajankohtaista kasvinsuojelussa 26.7.

Muista hukkakauran kitkennän toinen kerta. Samalla tai viimeistään puitaessa voi tehdä arvion muunkin kasvinsuojelun onnistumisesta.

Hukkakauran kitkentä

Muista hukkakauran kitkennän toinen kerta. Samalla tai viimeistään puitaessa voi tehdä arvion muunkin kasvinsuojelun onnistumisesta – miten tämä kesä vaikuttaa tulevan vuoden viljelyyn ja esimerkiksi syksyiseen juolavehnän torjuntatarpeeseen?

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Analysointi onnistuu parhaiten, kun kasvukausi on hyvässä muistissa. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa viljelykiertoa ja uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja viljelytoimia.

Huomioi syyskylvöjen etanariski

Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkoille, joissa etanariski on suuri. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen ja kaalikoin esiintymistä.

Varaudu kahukärpästarkkailuun syysviljakylvöksillä

Kahukärpäsen tarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikasta A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Suuria vaihteluita kasvitautien esiintymisessä

Kasvitautien esiintymisessä on ennen tuleentumista runsasta alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua. Viljelykierron ja lajikekestävyyden myönteiset vaikutukset ovat edelleen hyvin nähtävissä. Voimakkaimmat ohran verkkolaikkutartunnat ovat edenneet lippulehdelle asti ja alimmat lehdet ovat kuolleet. Monitahoisissa ohrissa härmä peittää paikoin koko lehden. Ohrissa on myös ruskearuostetta ja myös vehnässä ruskearuoste näyttäisi olevan keltaruostetta yleisempää. Kauran lehtilaikkuoireet leviävät vähitellen ylemmille lehdille. Tähkälletulovaiheessa tehdyt kasvitautitorjunnat ovat pitäneet kasvustojen ylälehdet vielä puhtaina.

Siemenlevintäisiä nokitauteja, lento- ja avonokea, sekä ohran viirutautia esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Näiden sekä muiden siemenlevintäisten kasvitautien tarkkailu on tarpeen erityisesti kylvösiemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla.

Kaali ja porkkana

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan ensi viikon alussa pikkukaalikärpäsen toinen lentohuippu on saavutettu Etelä-Suomessa ja lento on alkamassa aina Oulun korkeudelle saakka. Kaalikoin kolmas sukupolvi on lennossa. Ripsiäisiä on edelleen runsaasti liikkeellä.

Porkkanakemppien lento väheni viime viikon aikana, mutta lento saattaa jatkua edelleen tämän viikon aikana, kun on aurinkoista ja lämmintä säätä. Tarkkailua on syytä jatkaa, jos porkkana on myöhään kylvettyä, ja jos lohkolla on aiemmin havaittu pitkään jatkuvaa lentoa. Porkkanakärpäsen toinen lentohuippu on käynnissä eteläisimmässä Suomessa, ja alkamassa jo Keski-Suomessa.

Lähde: Maatalousinfo/Luke

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja