Olet täällä

Kuivuus jouduttaa puintien käynnistymistä

Heinäkuun kuivuus ja lämpö ovat jouduttaneet viljelykasvien valmistumista, mutta samalla myös heikentäneet erityisesti kevätviljojen ja erikoiskasvien alkukesän lupaavia satonäkymiä, ProAgria tiedottaa. Kasvustojen kehitys on maan eteläosissa viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on normaalissa aikataulussaan. 

Heinäkuun sateet ovat tulleet kuuroina, joten kasvuolosuhteet vaihtelevat erittäin paljon sekä alueellisesti että tilojen välillä. Kaakkois-Suomessa ja osassa Uuttamaata saatiin heinäkuun alussa paikoitellen rankkoja sadekuuroja, mutta maan keski- ja pohjoisosissa sademäärät jäivät poikkeuksellisen pieniksi. 

Etelärannikolla ja maan lounais- ja itäosissa heinäkuun sademäärät ovat lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Viime päivien yöhallojen ja -pakkasten pelätään aiheuttaneen vioituksia kehittyvien jyvien ja siementen laatuun ja itävyyteen.

Syysviljojen puinnit käynnistyneet Etelä-Suomessa

Ensimmäisiä ruiskasvustoja puitiin viime viikolla Etelä-Suomessa ja tällä viikolla rukiin puinnit ovat pääsemässä täyteen vauhtiin.  Maan keski- ja pohjoisosissa rukiin puinnit ovat käynnistymässä viikon kuluessa säiden niin salliessa. Syysvehnän puinnit ovat alkamassa tällä viikolla Etelä-Suomessa ja muualla viikon tai kahden kuluessa. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa niin määrältään kuin laadultaankin. Ainoastaan Etelä-Karjalassa syysvehnäsadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Eteläisimmässä Suomessa ruis- ja syysvehnäsatojen arvioidaan olevan jopa 20-30 % tavanomaista parempia. Paikalliset rajut sadekuurot ovat lakoonnuttaneet jonkin verran ruiskasvustoja Etelä-Suomen rannikkoalueella. 

Syysöljykasvien puinnit käynnistyivät ensimmäisinä Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa kaksi viikkoa sitten. Muualla Etelä-Suomessa puinnit käynnistyivät viime viikolla ja ovat pääsemässä täyteen vauhtiin tällä viikolla Etelä-Pohjanmaata myöten. Syysöljykasvien sato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla, ainoastaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa sadon arvioidaan jäävän keskimääräistä jonkin verran pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan vähintään tyydyttäväksi.

Kuminan puinnit käynnistyivät ensimmäisinä Hämeessä ennen heinäkuun puoliväliä. Muualla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kuminan puinnit käynnistyivät viikosta kahteen viikkoa sitten. Keski- ja Pohjois-Suomessa kuminan puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana. Kuminasato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi lähes koko maassa. Ainoastaan Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella kuminasato on määrältään ja laadultaan tavanomaista jonkin verran heikompi.  

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän Etelä-Suomessa elokuun loppupuolella. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään eri puolilla maata. Ainoastaan Hämeessä ja Etelä-Karjalassa arvioidaan saavutettavan keskimääräinen sato. Muualla härkäpapusato on jäämässä 20-40 % tavanomaista pienemmäksi. Pirkanmaalla härkäpapusato on jäämässä jopa vain puoleen tavanomaisesta. Kuivuus pysäytti härkäpavun kasvun, minkä takia satomenetykset ovat paikoin merkittäviä.

Kevätviljojenkin puinnit käynnistyivät viime viikolla Hämeessä ja Pirkanmaalla aikaisten ohrien puinnilla. Muualla Etelä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella ohran puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana. Maan keski- ja pohjoisosissa ohran puintien arvioidaan alkavan kahden tai kolmen viikon kuluessa. Puinnit ovat käynnistymässä tällä viikolla Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kuivuuden pakkotuleennuttamissa kaurakasvustoissa. Muualla Etelä-Suomessa kauran puintien arvioidaan alkavan ensi viikolla. Kevätvehnän puintien arvioidaan alkavan Varsinais-Suomessa ensi viikolla ja muualla Etelä-Suomessa kahden viikon kuluessa. 

Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen ajoituksen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Kuivuus on vaivannut kasvustoja juhannuksen jälkeen, mikä on heikentänyt satotoiveita. Yleisesti ottaen kevätvehnän satonäkymät ovat kevätviljoista lupaavimmat. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla. Osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Lounais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnäsadon arvioidaan kuitenkin jäävän 5-20 % keskimääräistä pienemmäksi. Kevätviljojen laatu arvioidaan tyydyttävästä hyvään useimmilla alueilla. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa kauran laatu arvioidaan välttäväksi. 

Osalla alueista aikaisin kylvetyt ja kynnettyjen peltojen kasvustot kärsivät toukokuun sateiden aiheuttamasta pellon pinnan kuorettumisesta, kun taas myöhäiset ja suorakylvetyt kylvökset välttyivät tältä. Vähäsateisilla alueilla taas aikaisin kylvetyt kasvustot ovat pärjänneet myöhään kylvettyjä paremmin.

Toisen säilörehusadon korjuu jatkuu

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin heinäkuun puolivälin jälkeen lähes koko maassa. Kainuussa ja Lapissa korjuu on alkamassa viikon kuluessa. Pisimmälle sadonkorjuu on edennyt Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 75-100 %.  Nurmien jälkikasvu on ollut monin paikoin heikkoa kuivuuden vuoksi. Etelä-Suomessa säilörehun toinen sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi, mutta maan itä- ja pohjoisosissa toinen säilörehusato arvioidaan tyydyttäväksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi suurimmassa osassa maata. Ainostaan Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pirkanmaalla säilörehun toisen sadon laatu arvioidaan keskimääräistä heikommaksi. Sateiden paikallisuus on aiheuttanut suuria tilakohtaisia eroja satomääriin. Tulevien viikkojen sateet ratkaisevat, päästäänkö tiloilla korjaamaan kolmas säilörehusato. Tässä vaiheessa säilörehun kolmannen sadon satonäkymät ovat tavanomaista heikommat useimmilla alueilla. 

Syysvehnän ja -öljykasvien viljely kiinnostaa

Aikainen korjuu on mahdollistamassa syyskylvöisten kasvien kylvön, mutta kuivuus jatkuessaan vähentää mahdollisuuksia syyskylvöihin. Rukiin alhainen hinta jarruttaa kiinnostusta ruisalan lisäämiseen. Rukiin kylvöjen arvioidaan alkavan kahden viikon sisällä ja syysvehnän hieman myöhemmin elokuussa. Syysöljykasveja on jo kylvetty Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, mutta kylvöt ovat alkamassa laajemmin tämän ja ensi viikon aikana sateista riippuen. Syysviljojen ja -öljykasvien viljelyaloissa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Ainoastaan Uudellamaalla on muita alueita enemmän kiinnostusta syyskylvöisten kasvien viljelyalan kasvattamiseen.

 

Lähde: ProAgria Kasvutilannekatsaus 5/6.8.2019    

Kommentit

Samankaltaista sisältöä