Kuivuus kiusasi viljasatoa – rukiista ennätyssato

Heinäkuun kuivuus heikensi viljan satonäkymät tavanomaisiksi. Perunasatoa taas kurittivat heinäkuussa poikkeukselliset hallayöt.

Heinäkuun kuivuus heikensi viljan satonäkymät tavanomaisiksi, Luonnonvarakeskus tiedottaa. Perunasatoa taas kurittivat heinäkuussa poikkeukselliset hallayöt. Syksyn satonäkymät ovat hyvät syysviljoilla, eli syysrukiilla ja -vehnällä. Rukiista on odotettavissa suurin sato lähes kolmeenkymmeneen vuoteen.

"Viljasatoarvio, 3,5 miljardia kiloa, vastaa viimeisten viiden vuoden keskiarvoa. Vuonna 2018 korjattiin 2000-luvun heikoin sato, joten siitä viljasadon määrä kasvaa noin neljänneksen", toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskus Lukesta.

Kuiva heinäkuu kutisti kauran satoarviota edellisestä heinäkuun puolivälissä tehdystä arviosta. Sato vaihtelee paljon jopa läheisillä peltoalueilla. Heinäkuussa oli myös poikkeuksellisia hallaöitä, jotka heikensivät maan alla kasvavaa perunasatoa.

Rukiista ennätyssato

Vaikka ruis onkin Suomen neljästä pääviljasta vähiten viljelty, on sen sato merkittävä suomalaisten ruokapöydissä. Arvioitu lähes 160 miljoonan kilon ruissato riittää laskennallisesti puoleksitoista vuodeksi kotimaiseen kulutukseen. Tätä satoisampi ruisvuosi oli viimeksi 1990. Rukiin osuus koko viljasadosta on noin viisi prosenttia.

Ohra on Suomessa suurimmalla alalla viljelty vilja. Sen viljelyala on ollut pienempi kuin tänä vuonna vain kaksi kertaa aiemmin 40 vuoden aikana. Ohran satoarvio, lähes 1,5 miljardia kiloa, on edelleen yli 40 prosenttia koko viljasadosta. Kaurasta on tulossa keskimääräinen sato, noin miljardi kiloa.

Rypsistä ja rapsista niukkuutta

Rypsin ja rapsin sadosta on odotettavissa heikoin 40 vuoteen. Noin 40 miljoonan kilon satomäärä on alle neljännes vuoden 2006 huippusadosta. Rypsin ja rapsin viljelyala on pienin sitten vuoden 1979 ja hehtaarisato on alhainen.

Perunan sato pienin neljään vuoteen

Perunasato on vielä korjaamatta varhaisperunaa lukuun ottamatta. Perunan viljelyala on pysynyt samana, mutta tämän syksyn satoa heikentävät heinäkuun pakkasyöt. Niiden vaikutus satoon tulee esille syyskuussa alkavan sadonkorjuun yhteydessä. Odotettavissa on kolmanneksi pienin perunasato viimeisten 30 vuoden aikana – noin 550 miljoonaa kiloa.

Säilörehusta hyvä alkukesän sato

Lämmin alkukesä siivitti nurmikasvien kasvua ennen juhannusta ja ensimmäinen säilörehusato, kuten myös kuivaheinäsato, olivat hyviä ja laadukkaita. Nurmen kasvu tyrehtyi heinäkuun kuivuudessa ja toinen sato jäi niukaksi. Osasta nurmikasvustoa tullaan korjaamaan syksyn kuluessa kolmas sato ja sateita saaneilla alueilla siitä odotetaan hyvää.

Tilaston taustaa

Luken satotilaston elokuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin. Ne kuvaavat tilannetta elokuun 26. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot ja paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.

Seuraava, maatiloilta saataviin tietoihin perustuva satotilasto, julkaistaan 22.11.2019. Satotilasto laajenee ja tarkentuu käsittämään alueittaisia satotietoja. Samalla satotilaston ennakkotiedoissa arvioidaan viljansadon määrä Ruokaviraston laatumääritelmien mukaisesti. Lopullisena vuoden 2019 satotilasto valmistuu vuoden 2020 alkupuolella.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja