Vuoden 2019 peltokasvien neljän miljardin kilon kokonaissato oli paluu normaaleihin satomääriin, sillä sitä ennen oli koettu kaksi perättäistä heikkoa satovuotta.

Rukiista, herneestä ja kuminasta ennätyssadot

Rukiin sato vuonna 2019 oli ennätysmäinen, eli yli 180 miljoonaa kiloa. Se kattaa reilusti suomalaisten vuosikulutuksen määrän (n. 100 milj. kiloa) ja on suurin ruissato 30 vuoteen.

"Tuo raja on ylitetty 2000-luvulla vain neljä kertaa", toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

"Ruoka- ja rehuherneestä korjattiin satavuotisen tilastointihistorian suurin sato, noin 33 miljoonaa kiloa. Kotimaisen valkuaisen tuotanto on toivottavasti nyt alkanut lisääntyä", Partala jatkaa.

Herneen ohella kuminasato oli ennätyksellinen. Kuminalla tuotanto- ja tilastointihistoria on tosin huomattavasti lyhyempi kuin herneellä, 14 vuotta.

Ohraa tuotettiin eniten - Rypsin ja rapsin sadot heikoimmat 40 vuoteen

Ohran osuus viljasadosta on yli 40 prosenttia. Neljästä pääviljastamme ohraa käytetään vähiten elintarvikkeeksi – jos mallastusta ei lasketa mukaan. Ohran merkitys pääviljanamme perustuukin sen asemaan tärkeimpänä rehuviljana maatiloilla.

Vehnäsato ylsi 900 miljoonaan kiloon, mikä on neljänneksi suurin tilastohistoriassa. Vuodesta 2018 tuplaantunut sato kääntänee vehnän tuontitarpeen vienniksi.

Kauran merkitys ruokapöydissämme ja vientituotteena on kasvanut viime vuosina. Suomi kuuluu maailman tärkeimpiin kaurantuottajamaihin ja vuoden 2019 lähes 1,2 miljardin kilon kaurasato varmistunee syksyllä EU:n toiseksi suurimmaksi. Vain Puolassa kaurasato lienee niukasti suurempi kuin Suomessa.

Rypsistä ja rapsista sen sijaan korjattiin heikoin sato 40 vuoteen.

Tärkein luomuvilja on kaura

Tuotetusta luomuviljasadosta yli puolet on kauraa. Luomukaurasta, -rukiista, -vehnästä ja -ohrasta korjattiin kaikista ennätyssadot vuonna 2019. Luomuviljan kokonaissato oli 140 miljoonaa kiloa eli vajaa neljä prosenttia koko viljasadosta.