Toivon tila sijaitsee Salon Halikossa. Koelohkona toimivan pellon maaperä skannattiin syksyllä 2019. Skannauslaite mittaa pH:n hyvin tiheällä välillä ja lohkolta otettiin kaikkiaan noin 250 näytettä. Skannauksen perusteella pH vaihteli 5,8 ja 6,94 välillä.

Pellon pH merkittävä satokapasiteettiin vaikuttava tekijä

Viettävän ja savisen koelohkon olosuhteet ovat rakennekalkituksen kannalta ihanteelliset.

”Lohko on hieta- ja hiuesavea. Savespitoisuus on selvästi isompi lohkon ala- kuin yläreunassa. Myös multavuus on korkeampi lohkon alareunassa. Erot satotasossa lohkon ala- ja yläosassa olivat viime vuonna useita tuhansia kiloja”, Ruponen sanoo. Hän on ihmetellyt mistä niin suuret satovaihtelut lohkolla johtuvat.

Maaperäskannauksen tulosten perusteella lohko jaettiin kolmeen eri vyöhykkeeseen. Rakennekalkin sopiviksi levitysmääriksi lohkon eri vyöhykkeille määriteltiin 8 tonnia/hehtaarille, 6 tonnia/hehtaarille ja 5 tonnia/hehtaarille.

Sekoittuminen maa-ainekseen aktivoi kalkin

Demolohko on kultivoitu kertaalleen sängeltä pari vuorokautta aikaisemmin. Urakoitsija levittää Nordkalkin Fostop® rakennekalkin Tebben-lantavaunulla. Vaunu on varustettu rungon ja lavan välissä sijaitsevalla vaaka-anturilla, jota NovAtel-merkkinen täsmäviljelyjärjestelmä käskee. Traktori ja levitysvaunu kommunikoivat keskenään Isobus-väylän avulla. Jos automatiikka ei toimi, voi oikean määrän tuotantopanoksia syöttää karttatietojen pohjalta myös manuaalisesti.

Kalkin levityksen jälkeen pelto kultivoidaan 48 tunnin sisällä ja äestetään. Tämän jälkeen lohkolle kylvetään hernettä.

”Rakennekalkin vaikutus maan rakenteeseen alkaa heti kun se sekoitetaan maahan. Mitä alhaisempi maan lämpötila sekoitushetkellä on, sitä hitaampi reaktio. Tällä hetkellä maan lämpötila näyttää olevan 7,2 astetta eli lämpötilasta reaktiivisuus ei ole kiinni. Mitä tasaisemmin kalkin saa levitettyä maahan, sitä paremmin se vaikuttaa”, Ruponen sanoo.

Lue koko juttu Nordkalkin nettisivuilta

Teksti: Katarina Rehnström