Olet täällä

Elimäen kevätvehnäkasvuston tuhoajaksi osoittautui kalvassekoyökkönen

Uutisoimme heinäkuussa, miten Kouvolan Elimäellä kolmen hehtaarin kevätvehnälohkon kasvusto oli tuhoutunut täysin. Myös useita muita lohkoja oli vioitettu. Silloin tuhon aiheuttajaksi epäiltiin vahvasti yökköstä, mutta tarkkaa lajimääritystä ei silloin ollut mahdollista tehdä. Tuhon pääaiheuttajaksi on nyt varmistunut kalvassekoyökkönen Amphipoea fucosa.

Maasta löytynyt yökköstoukka Elimäellä 29.6.-20 (kuva: Erja Huusela-Veistola, Luke)Tuhoalueelta löytyi vioituksen ilmaantuessa kesäkuun lopussa runsaasti perhosen koteloita ja joitakin toukkia, joita oli kasvatuksessa Luonnonvarakeskuksessa. Tarkka lajinmääritys tehtiin perhosten kuoriuduttua Oulun yliopistossa.

Aineiston perusteella kalvassekoyökkönen oli tuhojen keskeinen aiheuttaja, mutta seassa oli myös ainakin kaunosekoyökköstä ja ruskoluhtayökköstä, ehkä pieneltä osin myös muita heinäkasveja syöviä yökköslajeja.

Elimäen tuhojen laajuus ainutlaatuista

Elimäeltä kerätystä kotelosta kuoriutunut kalvassekoyökkönen (kuva: Erja Huusela-Veistola, Luke)Kalvassekoyökkönen on Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleinen yökköslaji, joka on levinnyt Etelä-Lappiin saakka. Toukka elää heinäkasveilla, mutta sen ei ole aiemmin raportoitu aiheuttaneen vioituksia viljakasvustoissa. Viime vuonna toukkia esiintyi kevätvehnällä paikallisesti Turun seudulla, mutta laji varmistui kalvassekoyökköseksi vasta nyt.

Aikuinen kalvassekoyökkönen on väritykseltään hyvin muunteleva. Tarkka lajinmääritys on usein mahdollista vain genitaali- tai DNA-tutkimuksen avulla. Lajilla on yksi sukupolvi vuodessa. Aikuisia tavataan heinäkuun alkupuolelta syyskuun alkuun. Kalvassekoyökkönen talvehtii munana. Keväällä kuoriutuvat toukat elävät heinäkasvien korsissa ja juurissa. Laji koteloituu kotelokoppaan maahan.

Perhostoukka kaivautuu viljoilla kasvin tyveen ja varren sisään aiheuttaen ensin keskilehden sitten koko kasvin kuihtumisen. Tuhojen perusteella näyttää siltä, että toukat voivat vaihtaa kasvista toiseen, joten tuho voi edetä kylvöriviä pitkin tai rintamana.

Laji viihtyy kosteissa elinympäristöissä. Koska laji ei ole aiemmin aiheuttanut tuhoja viljelyksillä, ei viljelymenetelmien vaikutuksistakaan ole tietoa.

Torjuntaan ei kemiallisia valmisteita

Kalvassekoyökkösen torjuntamahdollisuudet ovat heikot. Sen torjuntaan ei ole hyväksytty kemiallisia torjuntavalmisteita. Lisäksi korren sisällä eläviin toukkiin on vaikea saada tehoa, aikuisten perhosten torjunta ei kannata eikä sopivaa torjunta-ajankohtaa tiedetä.

Viljelytoimenpiteillä voidaan mahdollisesti vaikuttaa yökkösten elossasäilyvyyteen. Kevytmuokkaus tai sänki saattaa lisätä riskiä, joten jos tuhoa on esiintynyt kannattaa pyrkiä vähentämään kasvijätteen määrää tehokkaalla muokkauksella. Myös juolavehnän ja muiden heinämäisten rikkakasvien torjuntaan on syytä panostaa. Lisäksi on syytä huolehtia monipuolisesta viljelykierrosta ja tehostaa kasvintuhoojien tarkkailua.

Lajin esiintymistä mahdollisena tuhonaiheuttajana viljakasvustoissa kannattaa jatkossa seurata ja dokumentoida etenkin nykyisellä tuhoalueella.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) Maatalousinfo

Kommentit

Samankaltaista sisältöä