Olet täällä

Viljan punahomeriski tänä syksynä koholla, mutta vielä siihen voi vaikuttaa

Viljan puintien viivästyminen jälkiversonnan takia lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja punahomeen toksiinien muodostumiselle. Kahden hyvän vuoden jälkeen on hyvä tiedostaa punahomeen kohonnut riski. Heinäkuussa viljan kukinta-aikana olosuhteet olivat suosiolliset punahomeen tartunnalle. Myöhemmin kasvustoissa, etenkin ohrassa ja kaurassa, havaittiin yksittäisiä tummuneita jyviä, jotka viittaavat punahomeen tartuntaan.

Luonnonvarakeskus Luken kehittämän punahomeen ennustemallin mukaan kauralla DON toksiiniriski on merkittävästi korkeampi kuin kahtena edellisenä kasvukautena. Korkean riskin alue kattaa koko viljantuotannon pääalueet: Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Alhaisemman riskin alueita ovat etenkin myöhemmin kylvetyt alueet Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Riskin suuruuteen tulevat vielä vaikuttamaan puintia edeltävät sääolosuhteet. Kuva hometoksiinitilanteesta tarkentuu syyskuun puolivälissä, kun ensimmäiset analyysit sadosta on saatu.

Pienet ja vihreät jyvät pois tavalla tai toisella

Viljan puinnissa ja kuivauksessa on vielä keinoja käytettävissä punahomeen toksiiniriskin pienentämiseksi.

Puinteja kannattaa rytmittää niin, että kuormat saadaan ilman viivytyksiä kuivuriin. Puintikosteana kuormassa odottavissa viljoissa hometoksiinit voivat lisääntyä merkittävästi. Mikäli vilja on laossa, kannattaa huonot kohdat puida erikseen, säilyttää erät erillään ja tehdä sadon toksiinien pikamittaus. Hyviä ja huonoja eriä ei kannata sekoittaa keskenään.

Koska korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä kevyissä, punahomeen surkastuttamissa jyvissä, viljan puinnissa seulat kannattaakin pitää auki, jotta vihreät ja pienet jyvät saadaan pois. Samasta syystä kuivatuksessa on tärkeää, että viljaerä kierrätetään kuivurissa huolellisesti alle 14 %:n kosteuteen niin, että kevyet jyvät, roskat, homepöly ja muut epäpuhtaudet lähtevät tehokkaasti pois.

Sadon laatua voidaan merkittävästi parantaa myös lajittelulla ennen kaupan tai teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa.

Huolellisella kuivauksella, tehokkaalla esipuhdistuksella ja lajittelulla sadon laatua voidaankin parantaa merkittävästi.

Samat ongelmat murskesäilötyssä viljassa

Viljan jyvien murskesäilöntä hapolla katkaisee hometoksiinien muodostumisen samaan tapaan kuin kuivaus. Jos satoon on jo ehtinyt muodostua punahomeen toksiineita, ne eivät häviä tai tuhoudu murskesäilönnässä eli riski on samantapainen kuin kuivassa viljassa. Murskesäilöntää varten sato voidaan kuitenkin korjata aiemmin pellolta, mikä pienentää hometoksiinin riskien syntyä huonoissa korjuuolosuhteissa. 

Hometoksiinin määrä selville pikamittauksella

Punahome ei välttämättä näy jyvissä ulospäin. Selviä tartunnan merkkejä ovat tummuneet jyvät ja lohenpunainen homekasvusto jyvien ulkopinnoilla. Vehnällä tartunnan merkki on vaalean hopeiset, kalkkimaiset jyvät. Viljassa, erityisesti ohrassa esiintyvä aniliininpunainen väri ei ole punahometta, vaan kasvin omaa, lajiketyypillistä antosyaani -väriainetta.

Hometoksiinien pikamittaus kannattaa teettää, jotta saadaan selville viljaerien turvallisuus ja suositus jatkokäyttöön. Pikamittaus on suositeltavaa tehdä myös murskeviljalle ennen säilöntää. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät muun muassa Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Eurofins, Suomen Viljava Oy, Västankvarnin koetila sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.

Näytteenotto hometoksiinimittaukseen menevästä viljaerästä on tehtävä huolellisesti. Koska punahomeet voivat esiintyä pesäkkeinä puidussa sadossa, on viljaerästä otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti näytteen edustavuuden varmistamiseksi.

 

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä