Olet täällä

Valkoposkihanhiongelmaan esitetään ratkaisuiksi karkotusta, hanhipeltoja sekä CAP-muutoksia

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä käsitellyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristö- ja ilmastoministerille ja maa- ja metsätalousministerille.

Toimenpide-ehdotukset syksylle 2020

Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjät hakisivat poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen viljelyksiltä. Yhtenä karkotuskeinona olisi myös lintujen ampuminen. Karkottaminen on kuitenkin vain osa ratkaisua, sillä linnuille tarvitaan soveltuva ruokailupaikka, jonne ne voisivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan niitä uudistuvan korvausjärjestelmän kautta. Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen korvaushakemukset sekä niiden maksatukset esitetään käsiteltävän nopeutetulla aikataululla.

Valkoposkihanhen kannanhallinta metsästämällä ei EU:n lintudirektiivin asettamien rajoitteiden vuoksi ole Euroopan unionin alueella tällä hetkellä mahdollista. Työryhmä toteaa, että direktiiviä tulisi muuttaa siten, että valkoposkihanhen metsästäminen sallittaisiin. Se esittääkin, että Suomi lähtisi edistämään aktiivisesti tätä muutosta yhdessä niiden EU-maiden kanssa, jotka ovat myös kärsineet valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista.

Ratkaisuehdotuksia tulevaisuuteen

Vuosille 2021–2022 työryhmä esittää, että poikkeuslupajärjestelmää kehitetään ja poikkeuslupakäsittelylle varmistetaan riittävät resurssit. Se ehdottaa myös selvittämään, voitaisiinko poikkeuslupien käsittelyä hajauttaa.

Lisäksi työryhmä esittää, että vireillä olevassa luonnonsuojelulain uudistuksessa tarkasteltaisiin mahdollisuuksia myöntää poikkeuslupia myös laajemmille alueille (esimerkiksi kunta tai sen osa). Tällöin olisi nykyistä joustavammin mahdollista huomioida lintuparvien ennakoimattomat liikkeet.

Useimmat tähän mennessä kokeillut valkoposkihanhien karkotuskeinot ovat osoittautuneet teholtaan riittämättömäksi, erityisesti laaja-alaisten vahinkojen torjunnassa. Tämän vuoksi työryhmä esittää myös, että eri karkotuskeinojen tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä tulee jatkaa. Työryhmä väläyttää myös ideakilpailun järjestämistä uusien karkotuskeinojen kehittämiseksi.

Työryhmän esittämät lintupellot, tarve arviolta 3 000–5 000 hehtaaria, voitaisiin toteuttaa vuonna 2023 alkavalla maatalouden CAP-rahoituskaudella ympäristökorvausjärjestelmässä joko osana ympäristösitoumusta tai ympäristösopimuksena. Ennen kuin tuleva CAP-ohjelmakausi käynnistyy, työryhmä esittää luonnonhoitopeltonurmien ja monimuotoisuuspeltojen, luonnonsuojelulailla määräaikaisesti rauhoitettujen alueiden tai entisten turvetuotantoalueiden hyödyntämistä hanhien ruokailualueina.

Yhteistyön kehittämiseksi työryhmä esittää alueellisten hanhityöryhmien sekä koordinaattorin erikoistumistehtävän perustamista niiden ELY-keskusten toiminta-alueille, jotka eniten kärsivät hanhien aiheuttamista viljelyvahingoista. Hanhityöryhmien tehtävänä olisi parantaa vuorovaikutusta vahingoista kärsivien tahojen, muiden toimijoiden ja viranomaisten välillä. Hanhityöryhmä toimisi yhteistyöelimenä, kun suunnitellaan lintupeltojen sijoittamista, tehdään yhteisiä poikkeuslupahakemuksia tai järjestetään karkotuksia.

 

Lähde: Ympäristöministeriö

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä