Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa puintien etenemistä viikoittain asiantuntijaraadin avustuksella ja on päivittänyt puintitilanneseurannan.

Kasvustojen epätasaisen tuleentumisen vuoksi on pelätty, että tänä vuonna suuretkin pinta-alat jouduttaisiin säilömään tuore- tai murskeviljaksi. Puintiseurannan asiantuntijaraadin vastausten perusteella tuoreviljaa olisi tulossa tavallista enemmän, mutta tämän hetken tiedoin vain varsin paikallisesti. Syyskuun alun arvion mukaan Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa jouduttaisiin tuoreviljaksi tekemään tavallista enemmän. Eniten päänvaivaa aiheuttaa ohra, joka on sivuversonut kaikkein voimakkaimmin. Luonnollisesti vasta kauden edetessä nähdään, kuinka suuri osa alasta loppujen lopuksi menee tuoreviljaksi vai ehtiikö ohra valmistua puintikaudella.

Puinnit ovat selvästi viime vuotta jäljessä, sillä vuosi sitten tähän aikaan oli puitu Etelä-Suomessa jo selvästi yli 50 % pinta-alasta. Mm. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa oli puitu jo yli 70 % viljapinta-alasta. Vuotta 2018 ollaan jäljessä vieläkin useampi päivä. Tilanne on silti selvästi parempi kuin vuonna 2017. Silloin ei tähän aikaan ollut puitu kuin alle 10 % pinta-alasta, ja syysrukiistakin vain hieman yli puolet. Vuosi 2017 oli ankara erityisesti Itä-Suomessa, missä viljaa jäi puimatta huomattavia määriä.

Lue puintien etenemisestä lisää: Uusimaa | Kymenlaakso | Varsinais-Suomi | Satakunta | Kanta-Häme | Päijät-Häme | Pirkanmaa | Etelä-Pohjanmaa | Keski-Pohjanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Pohjanmaa | Kainuu | Keski-Suomi | Etelä-Savo | Pohjois-Savo | Pohjois-Karjala | Etelä-Karjala

Katso aikaisempien viikkojen taulukko: Viikko 33 | Viikko 34 | Viikko 35

Maakuntakohtaiset syksyn puintitilanteet

Uudellamaalla kevätviljojen puinnit ovat pyrähtäneet käyntiin. Yhä useamman arvioidaan aloittavan kevätvehnän puinnit ensi viikolla. Vaikka viljat ovat valmistuneet epätasaisesti ovat satonäkymät kohtuulliset. Sato on pienempi kuin viime vuonna, mutta poikkeuksiakin löytyy. Uudellamaalla viljoja on puitu noin 30% pinta-alasta. Syysvehnän kylvöt on aloitettu tällä viikolla, mutta syysviljojen pinta-alan pelätään jäävän hyvin pieneksi.

Varsinais-Suomessa tilanne on haastava. Valtaosa viljoista arvioidaan puitavan vasta 1-2 viikon päästä jälkiversonnan seurauksena. Sato-odotukset ovat 30 % huonommat kuin viime vuonna. Tuoreviljaksi tai maahan murskattuna menee tavallista enemmän viljaa huonojen kasvustojen ja rikkojen takia. Etenkin ohraa, härkäpapua ja hernettä sekä kevätvehnää on korjattu tai murskattu tuoreena. Syysvehnän kylvöt jatkuvat vapaata peltoa tullessa kylvettäväksi.

Kymenlaaksossa kerrotaan puintiajan venyvän todella pitkäksi, sillä kasvustot ovat yhä hyvin vihertäviä. Ensimmäisten puintien kosteus on ollut hyvin korkea. Sato-odotukset ovat keskimääräistä heikommat. Viljaa ei mene viljatiloilla poikkeuksellisia määriä tuoreviljaksi. Karjatilat tulevat todennäköisesti korjaamaan tavallista enemmän satoa tuoreena. Puituna on noin 25 % pinta-alasta.

Satakunnassa alkavat kevätviljat hiljalleen valmistumaan. Alueelta löytyy silti myös peltoja, joiden ei uskota olevan puintivalmiita ennen lokakuuta. Sato jää selvästi viime vuodesta. Kaurasta odotetaan viljoista parasta satoa. Puituna on noin 25 % pinta-alasta.

Hämeessä kevätvehnän ja kauran puinnit ovat käynnissä. Ohra on jälkiversonnan seurauksena yhä vihertävää, mikä lykkää puinneille lähtöä. Odotettavissa on ohran puintien alkaminen vasta ensi viikolla. Puituna on noin 20-25 % pinta-alasta.

Pirkanmaalla syysviljat on saatu puitua, mutta kevätviljat antavat vielä odotuttaa valmistumistaan. Kevätviljojen sato-odotukset ovat noin 20 % alhaisemmat kuin tavallisesti. Puituna on 5-10 % pinta-alasta.

Etelä-Pohjanmaalla syysviljat on saatu jo lähes puitua. Myös kevätviljojen puinnit ovat edenneet kohtuulista vauhtia. Kuivausajat ovat vaihdelleet paljon. Kevätviljojen sato on määrällisesti tavallista heikompi. Ohralla on huomattu jonkin verran laatuongelmia punahomeen takia. Puituna on noin 10-15 % pinta-alasta. Nyt on aloitettu syyskylvöjen teko, eritoten syysvehnän. Rukiin pinta-ala jää tavallista pienemmäksi.

Pohjanmaalla puidaan tällä hetkellä kaikkia viljalajeja. Puintijärjestyksen määrää jälkiversontatilanne kasvustoissa. Myöhäset lajikkeet ovat jo puintikunnossa, jos niissä ei ole ollut jälkiversontaa. Toisaalta myös aikaisten kasvien tuleentuminen voi olla kesken, jos jälkiversonta on ollut voimakasta. Puituna on noin 20-25 % pinta-alasta. Syyskylvölle on ollut eriomaiset olosuhteet, mikäli lohkoja on ollut käytettävissä kylvöön. Maa muokkautuu hyvin ja kosteustila on sopiva.

Pohjois-Pohjanmaalla puinnit meneillään. Ohraa ja muita kevätviljoja puidaan jo kiivaasti. Vihertäviä kasvustoja on ollut yllättävän vähän. Puidun sadon HLP on ollut tavallinen. Puituna on noin 10-15 % alasta.

Kainuussa syysviljalla olleet lohkot on puitu ja kevätviljojen puinnit ovat vauhdissa. Tuoreviljaksi menee viime vuotta enemmän viljaa.

Keski-Suomessa on nautittu hyvistä puintikeleistä. Puintikosteudet ovat olleet jopa vain 15 % rukiilla ja ohralla. Toisaalta alueittain ohran HLP on ollut hyvin alhainen ja kasvustot ovat edelleen kirjavat. Puituna on noin 20 % pinta-alasta.

Etelä-Savossa on puitu kuminaa ja ruista, mutta muut viljat eivät ole vielä valmiita. Syysvehnän puinti alkaa todennäköisesti ensi viikolla.

Pohjois-Savossa arvioidaan puintikaudesta tulevan poikkeuksellisen pitkä. Todennäköisesti kaikkia peltoja ei puida, ja viljaa tullaa murskaamaan. Kevätviljojen puinnit alkavat todennäköisesti vasta viikolla 37.

Etelä-Karjalassa on päästy jo hyvään alkuun kevätviljojen puinnissa. Sato-odotukset ovat kauralle hyvät. Puintiajan arvioidaan venyvän todella pitkäksi, sillä osa kasvustoista on vielä hyvin vihreää. Valmiilta näyttävissä viljoissa kosteus on ollut niin korkea, ettei jo aloitettuja puinteja ole kannattanut jatkaa. Puituna on noin 25 % alasta.

Pohjois-Karjalassa sato vaikuttaa yllättävän hyvältä. Säät ovat suosineet puinteja, mikä on edesauttanut niiden etenemistä. Syyskylvöjä on Pohjois-Karjalassa tehty tavallista vähemmän.

Mikä on VYRin puintiseuranta?

VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Lähde: Vilja-alan yhteistyörymä VYR