Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa puintien etenemistä viikoittain asiantuntijaraadin avustuksella ja on päivittänyt puintitilanneseurannan. Viime viikon mittaan on kertynyt havaintoja jo kaurasadosta, joka on yllättänyt monin paikoin positiivisesti. Härkäpavun ja ohran satojen suhteen ollaan sen sijaan skeptisiä. Paikoin alkaa jo tähkäidäntä uhata.

Lue puintien etenemisestä lisää: Uusimaa | Kymenlaakso | Varsinais-Suomi | Satakunta | Kanta-Häme | Päijät-Häme | Pirkanmaa | Etelä-Pohjanmaa | Keski-Pohjanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Pohjanmaa | Kainuu | Keski-Suomi | Etelä-Savo | Pohjois-Savo | Pohjois-Karjala | Etelä-Karjala

Katso aikaisempien viikkojen taulukko puintien etenemisestä: Viikko 33 | Viikko 34 | Viikko 35 | Viikko 36

Maakuntakohtaiset syksyn puintitilanteet

Uudellamaalla puintikauden alussa puinnit etenivät hyvin, mutta loppuviikosta alkaneet sateet ovat katkaisseet puinnit. Pellot alkavat olla pehmeitä, mikä saattaa hankaloittaa puintien jatkoa ja toisaalta on jo nyt asettanut haasteita syyskylvöille. Vehnä- ja kaurasato vaikuttavat vielä määrällisesti normaaleilta.

Varsinais-Suomessa sateet ovat entisestään heikentäneet satonäkymiä. Puinnit tulevat venymään lokakuulle. Märkyys ja päivän lyheneminen voivat johtaa heikompien sekä valmistumattomien lohkojen puimatta jättämiseen. Epätasaisissa kasvustoissa on nyt kosteassa säässä tähkäidännän riski. Ruostetta on huomattu kaura- ja vehnäkasvustoissa. Kaurat menestyivät kevätviljoista parhaiten ja niitä on päästy viljoista puimaan eniten. Herneet ja härkäpavut ovat alkaneet valmistua.

Syysviljoja ehdittiin kylvää keskivertoa suurempi ala (rapsia, ohraa, ruista). Vehnää on jo jonkin kylvettynä ja kylvöjä jatketaan heti säiden salliessa.

Kymenlaaksossa sateet ovat hidastaneet puinteja, runsaita sadekuuroja on tullut monin paikoin. Osa tiloista on jo puinut kaiken, mutta toiset vielä odottavat aloittamista, joten tilakohtaiset vaihtelut puintien etenemisessä ovat erittäin suuria. Kevätviljoissa on paljon jälkiversontaa, joka hidastaa puintien aloittamista ja vaikeuttaa aloitusajankohdan määrittämistä. Satotasot vaihtelevat paljon lohkoittain ja tiloittain. Hyvärakenteiset ja -kuntoiset runsasmultaiset maat ovat jaksaneet tänäkin vuonna tuottaa tasalaatuista satoa ilman suurempaa jälkiversontaa. Huonokuntoiset vähämultaiset savimaat ovat tuottaneet satoa erittäin heikosti ja osalta tällaisilta lohkoilta esim. ohrat ovat kuolleet pystyyn tai satotaso jää erittäin alhaiseksi.

Satakunnassa sateet keskeyttivät puintityöt. Vihreiden jyvien määrä on pienentynyt kauden edetessä, mutta puintikausi venyy yhä pidemmälle syksyyn.

Myös Hämeessä on herätty tähkäidännän riskin kasvuun. Kaurasato vaikuttaa kevätviljoista parhaimmalta muiden kevätviljojen jääden normaalista sadosta.

Etelä-Pohjanmaalla puidun viljan laatu on ollut hyvin vaihtelevaa. Myös sadon määrä vaihtelee tilakohtaisesti, heikkoja ja hyviä satoja löytyy. Parhaat onnistumiset ovat olleet multavilla maalajeilla, joilla ei ole kärsitty kuivuutta. Viljaa menee tuoresäilöntään aiempaa enemmän.

Pohjanmaalla kaksitahoiset ohrat ovat vielä hyvin vihreitä. Kuivauskustannukset nousevat, mikä vaikuttaa heikkojen kasvustojen puintiin. Ensimmäiset öljykasvit alkavat valmistua ja niitä puidaan todennäköisesti ennen vehnää ja ohraa.

Keski-Suomessa kaura on ollut positiivinen yllätys viljelijöille. Se on tuleentunut ohraa nopeammin ja satomäärätkin ovat olleet hyviä. Hehtolitrapaino on alueellisesti ollut jopa korkeampi kuin viime vuonna. Toisaalta kaurassa on ollut silminnähtävästi paljon sienikasvustoa, mikä voi vaikuttaa laatuihin.

Etelä-Savossa härkäpapua on jouduttu usealla tilalla murskaamaan maahan. Jälkiversontaa on viljoissa paljon ja kasvustot ovat hyvin kosteita.

Pohjois-Savossa on oltu kohtuullisen tyytyväisiä ohran jyväpainoon. Kauraa ei vielä ole päästy puimaan.

Etelä-Karjalassa sato-odotukset ovat keskimääräistä alhaisemmat. Sateet ovat keskeyttäneet puinnit.

Mikä on VYRin puintiseuranta?

VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR