Vesistöt kiittävät rakennekalkkia - laaja suomalaistutkimus käynnissä

Aktiivista kalkkia sisältävällä rakennekalkilla voidaan parantaa tehokkaasti maaperän rakennetta ja samalla vähentää ravinnepäästöjä pelloilta vesistöihin. Rakennekalkitus myös nostaa maan pH:ta ja vähentää jopa traktorin polttoaineen kulutusta. Menetelmän toimivuutta ja sopivuutta eri olosuhteissa tutkitaankin nyt laajassa suomalaishankkeessa.

Aktiivista kalkkia sisältävällä rakennekalkilla voidaan parantaa tehokkaasti maaperän rakennetta ja samalla vähentää ravinnepäästöjä pelloilta vesistöihin. Rakennekalkitus myös nostaa maan pH:ta ja vähentää jopa traktorin polttoaineen kulutusta. Menetelmän toimivuutta ja sopivuutta eri olosuhteissa tutkitaankin nyt laajassa suomalaishankkeessa.

Kalkitusurakoitsija Vesa Tuomisen levitysyksikkö uusine levitysvaunuineen levittää kalkkia eurajokelaisen Seppo Hakalan vastapuidulla sänkipellolla. Ulkoisesti työ näyttää perinteiseltä maatalouskalkin syksyiseltä sänkilevitykseltä, mutta nyt ollaan uuden äärellä.

”Tässä levitetään tutkimistarkoituksessa rakennekalkkia savipitoiselle pellolle. Rakennekalkin tarkoituksena on parantaa maan rakennetta, ja siten vähentää eroosiota sekä pellolta vesistöihin tulevaa fosforikuormaa eli maatalouden ravinnepäästöjä. Oletusarvona on, että rakennekalkitus vähentää fosforikuormitusta 30-50 prosenttia”, sanoo yliopettaja Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta.

Kääriä on Turun ammattikorkeakoulun vetämän Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä -hankkeen projektipäällikkö. Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa laajaa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa 2019-2023.

Rakennekalkilla on saatu Ruotsissa hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia ravinnepäästöjen nopeasta vähentämisestä. Suomessa rakennekalkituksen käyttöä tässä tarkoituksessa on tähän asti rajoittanut tiedon ja ohjeistuksen puute siitä, kuinka paljon rakennekalkkia tulisi käyttää erilaisilla savimailla.

Menetelmän soveltuvuutta ja tehokkuutta Suomessa testataankin nyt tässä laajassa tutkimuksessa, johon myös Eurajoen rakennekalkinlevitys liittyy. Suomessa savimaita on lähinnä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Käsittely poikkeaa kipsistä

Valtio satsaa vesistöjen tilan parantamiseen myös mittavalla kipsikäsittelyhankkeella. Kipsi ei Juha Kääriän mukaan kuitenkaan sovellu kaikille pelloille, kuten esimerkiksi luonnonarvoltaan arvokkaiden vesistöjen valuma-alueille tai pohjavesialueilla...

LUE KOKO JUTTU NORDKALKIN SIVUILTA

Yliopettaja Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta toimii oppilaitoksen vetämän Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä -hankkeen projektipäällikkönä.

Teksti ja kuvat Arto Takalampi

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja