Olet täällä

Osa valkoposkihanhista pelkää ammuttuja lajitovereitaan, osa ei

Tänä vuonna valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet merkittäviä tuhoja viljelysmailla. Syksylle 2020 on myönnetty poikkeuslupa enintään 6170 valkoposkihanhen ampumiseen. Lupia on myönnetty 197 tilalle, joille kullekin on sallittu enintään 20-40 valkoposkihanhen ampuminen riippuen tilan peltoalasta. Ampumisen tavoitteena on lisätä valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta ja käyttää ampumista pääasiassa vain muiden hanhien pelotteena.

Syyskuun loppuun mennessä oli poikkeusluvan nojalla karkottaminen ampumalla aloitettu 24 tilalla. Yhteensä oli kuun vaihteeseen mennessä raportoitu ammutuiksi 113 valkoposkihanhea. Lupaehtojen edellyttämällä tavalla 2/3 ammutuista hanhista on jätetty pellolle pelotteeksi muille linnuille.

Ampumisella on jo todettu olevan vahinkoja vähentävä vaikutus. Joka toisessa ampumistapauksessa koko valkoposkihanhiparvi on noussut pellolta lentoon, eikä sen laskeutumispaikka ole ollut nähtävissä ampumispaikalta. Osaa parvia ampuminen ei ole yhtä hyvin pelottanut; vaikka ampumisella on saatu koko parvi nousemaan lentoon, se on hetken päästä laskeutunut lähistöllä olevalle pellon lohkolle.

Hanhien jättäminen peltoon toimii pelotteena

Huomion arvoista on, että ammutuilla linnuilla voidaan tehostaa satovahinkojen ehkäisyä, minkä takia ammuttujen lintujen raatoja jätetään peltoon. Nyt näiden pelotteeksi jätettyjen kuolleiden valkoposkihanhien vaikutuksesta on saatu ensimmäisiä kokemuksia.

Osa havainnoista kertoo, että valkoposkihanhet eivät ole laskeutuneet uudelleen sellaiselle pelloille, joilla on ammuttuja valkoposkihanhien raatoja pelotteena. Osassa havainnoista puolestaan on todettu, että peltoon jätetyillä valkoposkihanhilla ei ole vaikutusta ja valkoposkihanhet ruokailevat kuolleen valkoposkihanhen vieressä.

”Lisäksi on tehty alustavia havaintoja siitä, että pellolla olevat kuolleet valkoposkihanhet houkuttelevat paikalle merikotkia ja merikotkat taas karkottavat tehokkaasti valkoposkihanhiparvia pelloilta”, ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

”Koska on tehty myös niitä havaintoja, että peltoon jätetyillä valkoposkihanhilla olisi valkoposkihanhia karkottavaa vaikutusta, on ammuttujen hanhien peltoon jättämistä syytä jatkaa. Näin saamme tietoa siitä, millaisilla pelloilla ja millaisina määrinä lintujen peltoon jättäminen on toimiva satovahinkojen torjuntakeino.”

Valkoposkihanhea ei saa käyttää ravinnoksi

Julkisuudessa on käyty laajasti keskustelua poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien käyttämisestä ravintona. Luonnonsuojelulaki kuitenkin kieltää rauhoitettujen eläinten haltuun oton ja hallussa pitämisen. Kielto koskee myös kuolleita lintuja ja kuolleiden lintujen osia. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä toimenpidealoite valkoposkihanhen siirtämiseksi maa- ja metsätalousministeriön alaiseen metsästyslakiin riistalajiksi, mikä mahdollistasi niiden käytön ravinnoksi.

 

Lähde: STT Info

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä