Nordkalk Oy Ab aloitti tänä syksynä Pohjanmaalla kolmevuotisen kalkituskokeen. ”Kokeen aikana seurataan pellon pH:n vaikutusta satoon sekä haetaan neutralointikykyeroja tuotteista, joiden raekoko ja Mg-pitoisuus vaihtelevat.”

Ajantasaista tietoa kalkituksesta tarvitaan

”Meillä on jatkuva tarve löytää uutta näkökulmaa kalkitukseen sekä saada ajantasaista tietoa tuotteiden ominaisuuksien vaikutuksesta neutralointikykyyn pelto-olosuhteissa”, kertoo myyntipäällikkö Mika Erkkilä Nordkalkilta. Kalkitsemiseen liittyvä julkinen tutkimus on Suomessa vähäistä, mutta nyt aloitettu kevyempi kenttäkoe vastaa hyvin Nordkalkin tarpeita.

Lannoitelain mukaan kalkitusaineiden tuoteselosteissa on ilmoitettava muun muassa hienous ja nopeavaikutteinen neutralointikyky. Laboratorioissa saadut arvot eivät kuitenkaan kerro tuotteen paremmuudesta käytännössä.

”Tuotteet laitetaan usein paremmuusjärjestykseen niiden nopeavaikutteisen neutralointikyvyn mukaan. Mutta on todella hyviä tuotteita, joilla on korkeampi magnesiumpitoisuus ja siten hitaampi neutralointikyky. Juuri näiden tuotteiden toimivuutta käytännössä haluamme tarkemmin arvioida.”

”Esimerkiksi Kokkolan Kalsiitin neutralointikyky on parhaimmasta päästä ja Kokkolan Dolomiittiin verrattuna laboratorioarvoissa on iso ero, mutta käytännössä tällä ei isoa merkitystä pelto-olosuhteissa ole”, Erkkilä arvioi.

”Jos viljelijä kalkitsee peltonsa viiden vuoden välein ja kahden tuotteen välillä on neutralointikyvyssä kolmen kuukauden ero, ei sillä ole merkitystä seuraavaa kasvukautta ajatellen.”

Kalkituskokeessa neljä erilaista tuotetta

Kenttäkoe toteutetaan Isossakyrössä viiden hehtaarin lohkolla, jonne on perustettu viisi koekaistaa. Yksi kaista jätetään kalkitsematta ja neljälle muulle lohkolle kokeeseen otettiin mukaan Vimpelin Aito Magnesium, Vimpelin Maanparannuskalkki 2, Kokkolan Dolomiitti ja Kokkolan Kalsiitti. Vimpelin Aito Magnesium ja Vimpelin Maanparannuskalkki ovat karkeuseroltaan erilaisia, kun taas Kokkolan Dolomiitin ja Kalsiitin karkeus on sama. Kokkolan Kalsiitissa ei ole magnesiumia, mutta Kokkolan Dolomiitissa sitä on 12 prosenttia.

Kaistalla on kolme ruutua, joille kalkkia levitetään viisi, seitsemän tai kymmenen tonnia hehtaarille. Lohko oli alkujaan hapan ja sen pH oli alkumittauksessa 5,2. Lohkolle kylvetään vuosittain viljaa.

Yhteistyökumppanit vastaavat käytännön järjestelyistä

Lohkon käytännön viljelytoimet sekä maanäytteet, koeruutupuinnit ja ruutujen huollon hoitaa paikallinen Agro-Konsultointi Ky.

”Tänä syksynä lohko kalkittiin ja kynnettiin”, Timo Ikola kertoo. Maanäytteet otettiin ennen ja jälkeen kalkitsemisen ja jatkossa ne on tarkoitus ottaa kerran vuodessa. Näytteitä otetaan kerralla 15 kappaletta, yksi jokaisesta koeruudusta. Näytteet analysoidaan Hortilab Oy:ssa. Kaistoille merkityistä koeruuduista puidaan sato, jonka määrä ja hehtolitrapaino analysoidaan. ”Tavoitteena on viljellä lohkolla hyvälaatuinen ja iso sato sekä kasvattaa satoa tulevina syksyinä.”

Lohko on vähämultaista hiuesavea.

”Tällä lohkolla on kiinnostavaa seurata, vaikuttaako pH:n nousu maan pieneliötoimintaan ja sitä kautta maan multavuuden lisääntymiseen.”

Oikeanlaisen kasvupohjan saaminen tärkeää

”Kalkituksessa isoimmat virheet ovat ne, että jätetään pellot kokonaan kalkitsematta tai tonnihinta korostuu kalkin valitsemisessa liikaa”, Mika Erkkilä sanoo. ”Halvimmaksi tuotteeksi muodostuu lopulta se, jolla saadaan paras kasvupohja pellolle.”

Hankkeessa kerätään lisätietoa tuotteista erityisesti Nordkalkille, mutta tulokset tiedotetaan myös viljelijöiden käyttöön.

”Hyvän kasvupohjan rakentaminen vaatii aikaa ja kalkitseminen kannattaa ajatella investointina”, Erkkilä kiteyttää.

Katso video kalkituskokeen perustamisesta